Pyhäjärven linnanmäki Artjärvellä

Missä Pyhäjärven linnanmäki sijaitsee?

Pyhäjärven linnanmäki on mäkilinna Artjärvellä, niemen itäkärjessä, joka pistää Pyhäjärvelle sen pohjoisrannasta. Paikka on Artjärven kirkosta 1,2 kilometriä etelälounaaseen ja Kinttulan kartanon länsipuolella. Vanhoissa kartoissa paikka tunnetaan myös Linnaniemi-nimellä.

Ennen 1600-luvulla tapahtunutta Pyhäjärven pinnanlaskua linnamäki on sijainnut saaressa. Vesistöön liittyvä sijainti on luonteva yhteys myös Virmailan linnasaareen, joka kuuluu samaan muinaislinnojen aihepiiriin. Samasta syystä mieleen tulee Harolan linnaluoto, kun paikkaa tarkastelee niemenä ja entisenä saarena.

Mäki on ollut lehtimetsäinen. Talvella 2010–2011 tehtiin koneellinen metsänkaato, jolla lähes koko puusto poistettiin.

Miltä Pyhäjärven linnanmäen varustukset näyttävät?

Linnapiha on 40×40 metrin kokoinen tasoitettu kenttä, jota kiertää kivivalli. Valli on todennäköisesti jäänne puuvarustuksesta, joka on suojannut linnaan hakeutuneita suoralta hyökkäykseltä. Linnapihalla on myös kuoppa, jonka pohjalle on ladottu kiviä.

Keskustelua ovat herättäneet ”käräjäkivet”, joiden on myös arveltu olleen osa kivivallia. Länsirinteellä on jäänteitä mahdollisesta etuvarustuksesta, ja vallin muissa kohdissa on varustettujen porttiaukkojen jäänteitä. Nämä piirteet muistuttavat siitä, että muinaislinnoja voi lukea maastosta monella tavalla, kuten Otralan linnavuorella, joka on samaa linnavuorien ja varustusjäänteiden aihepiiriä.

Linna-alueella olevan pengerretyn alueen tutkimuksissa paljastui tiilipohjustettu 7×20 metrin alue. Tiilet oli vain ladottu paikoilleen ilman laastia. Säilyneen kivivallin pituudeksi havaittiin 1800-luvun lopussa vielä noin 85 metriä.

Mitä tutkimuksia Pyhäjärven linnanmäellä on tehty?

Linnamäellä on suoritettu arkeologinen kaivaus vuonna 1939, ja sen tekijäksi mainitaan Osmo Krohn. Muuten linnaa on tutkittu pintapuolisesti useina vuosina: 1859 C. A. Gottlund, 1876 R. Hausen, 1908 Sara Backman, 1969 Anna-Liisa Hirviluoto, 1999 Satu Koivisto, 2003 Veli-Pekka Suhonen, 2011 Esko Tikkala ja Päivi Taipale sekä 2012 Teemu Tiainen, Sami Raninen ja Anna-Mari Liira.

Monien muiden linnavuorien tavoin myös Pyhäjärven linnanmäen varustuksia on hävitetty vuosien varrella. Linnavuorta tiedetään tuhotun ainakin 1800-luvulla, jolloin vallien kiviä on otettu rakennusaineeksi. Kansanjuhlien yhteydessä kiviä on myös vieritetty huvin vuoksi Pyhäjärveen.

Vertailu muihin saman aihepiirin paikkoihin auttaa hahmottamaan, millaisia jäänteitä linnamäillä voi olla jäljellä. Rikalan Linnamäki sopii tähän rinnalle nimeltään, ja Kauttuan linnavuori muistuttaa siitä, että linnavuorien vaiheet voivat näkyä maastossa hyvin eri tavoin.

Mitä Pyhäjärven linnanmäestä voidaan sanoa?

Pyhäjärven linnanmäen käyttö ajoitetaan lähteessä ainakin rautakaudelle ja keskiajalle. Sen varustuksiin liittyvät kivivalli, porttiaukkojen jäänteet, mahdollinen etuvarustus ja pengerretty alue, josta löytyi ilman laastia ladottu tiilipohjustus. Nämä ovat maastossa ja tutkimuksissa havaittuja piirteitä, eivät kertomus paikan elämästä.

Kansanuskon ja perimätiedon osalta lähteessä ei ole tälle paikalle kerrottua tarinaa. Siksi tässä ei ole syytä liittää linnamäkeen hiisiä, taruolentoja tai legendatapahtumia. Sellaiset kertomukset kuuluvat toisiin paikkoihin, kuten Havukkakallioon.

Pyhäjärven linnanmäen kohdalla selkeintä on pysyä siinä, mitä on havaittu: tasoitettu linnapiha, kivivalli, kuoppa, käräjäkivet, porttiaukkojen jäänteet, mahdollinen etuvarustus, tiilipohjustus ja myöhemmät tuhot. Myös Linnaniemi-nimi, pinnanlasku ja metsänkaato kertovat paikan muuttumisesta ilman, että niistä tarvitsee rakentaa suurempaa tarinaa.