Räpylä-Niiranen – pohjoissavolainen taruhenkilö, joka eli veden alla

Kuka Räpylä-Niiranen oli?

Pohjoissavolaisessa kansanperinteessä kerrotaan miehestä, jolla oli käsissään ja jaloissaan räpylät kuten vesilinnulla. Kertomusten mukaan hän pystyi sukeltamaan järvien pohjaan ja olemaan siellä pitkiä aikoja. Veden alla hän oli yhtä kotonaan kuin maanpinnalla.

Räpylä-Niirasen kerrotaan asuneen Iisalmessa. Perimätiedon mukaan 1800-luvun loppupuolella oli vielä elossa vanhoja ihmisiä, jotka olivat nähneet hänet omilla silmillään. Tämän perusteella hän on ilmeisesti elänyt 1700- ja 1800-lukujen taitteessa.

Kansanuskon mukaan hän kykeni muun muassa talvella sukeltamaan avantoon järven rannassa ja kömpimään ulos toisesta avannosta järven vastarannalla. Tällaiset tarut vedessä elävistä ihmisistä kuuluvat samaan perinneaiheistoon kuin suomalaisten kansantarinoiden kuninkaat ja muut taruolennot, joista kerrotaan eri puolilla maata.

Miten Räpylä-Niiranen auttoi nostamaan Iisalmen kirkon kellon Porovedestä?

Erään tarinan mukaan Räpylä-Niiranen auttoi kerran nostamaan Iisalmen kirkon kelloa. Kello oli isonvihan aikana upotettu läheisen Poroveden Kirkonsalmeen, jottei se joutuisi vainovenäläisten käsiin. Isonvihan ajalta on säilynyt paljon vastaavia muistikuvia, joista voi lukea lisää osoitteesta isoviha.

Räpylä-Niiranen sukelsi tarinan mukaan pohjaan ja kiinnitti nostoköyden kelloon. Talkooväki rupesi kiskomaan kelloa ylös, mutta pinnalle tultuaan kello lipsahti köysistä ja vajosi takaisin pohjaan. Kun Räpylä-Niiranen yritti kiinnittää köyttä uudestaan, hän palasi takaisin ja kertoi, että järvessä asuvat menninkäiset olivat kieltäneet viemästä kelloa: ”Jos vielä kiinnität, jäät itse tänne kellon pantiksi.” Kello jäi pohjaan.

Tarinassa yhdistyvät kaksi suomalaisen kansanuskon kerrosta: todellinen historian tapahtuma ja vedenhaltijoiden valta omien vesialueidensa yllä. Samankaltaisia kieltoja ja varoituksia esiintyy monissa taruissa, kuten Väinämöisen kielloissa.

Mikä tarinassa kerrotaan Saunakallion vedenalaisesta käytävästä?

Toisen tarinan mukaan Räpylä-Niiranen löysi Saunaniemen Saunakallion alle johtavan vedenalaisen käytävän. Luolassa kävi kuitenkin niin kova virta, ettei edes hän uskaltanut mennä sitä tutkimaan. Kertomus muistuttaa, että kansanuskossa vedellä oli omat salaisuutensa, joihin edäänikään ei kaikkea päässyt katsomaan.

Suomalaisessa tarustossa vedessä eläneet olennot olivat usein vaarallisia tai arvaamattomia, kuten vesisäihky, joka tavallisesti hukkui veteen ja muuttui vesihaltijaksi. Räpylä-Niirasen tarinassa hän sen sijaan liikkui vedessä vapaasti – mutta ei ilman rajoja.

Missä Räpylä-Niiranen esiintyy nykykulttuurissa?

Räpylä-Niirasen hahmo ei ole jäänyt pelkäksi muistoksi. Kansanmusiikki-instituutin julkaisemassa Pelimanni 8bit -videopelissä hän on hahmo, joka antaa pelihahmolle kyvyn liikkua veden alla. Pelaajan täytyy päihittää hänet kentän läpäistäkseen. Suomalaisen kansanperinteen hahmot kiertävät näin uusissa muodoissa, ja niiden juuria voi seurata esimerkiksi teoksesta suomalaisen taruston maantiede.