Suomalaisen taruston maantiede: missä sijaitsivat Pohjola ja sankarien maa?

Missä Kalevalan sankarien kotimaa ja Pohjola sijaitsivat?

Kalevalan julkaisusta lähtien tutkijat ja maallikot ovat pohtineet, missä runojen sankarien kotimaa ja Pohjola oikein sijaitsivat. Yksi tulkinta sijoittaa sankarien kotimaan kalevalaisen runouden rikkaimpien keräysalueiden perusteella Karjalaan, joka oli merkittävimmän runonlaulajien kotiseutu. Monet haastatellut runonlaulajat ajattelivat itsekin sankarien asuneen omalla kotiseudullaan.

Toisen näkemyksen mukaan mytologiaa ja kansanrunoutta tunnettiin suunnilleen yhtä paljon kaikkien itämerensuomalaisten ryhmien keskuudessa, mutta eri alueiden olot vaikuttivat siihen, miten perinne säilyi. Länsi-Suomessa uskonnolliset olot olivat suvaitsemattomammat, ja siksi perinne olisi siellä rapistunut erityisen paljon. Viron kansanrunojen ja Kalevalan yhteinen paikannimistö viittaa tähän laajempaan itämerensuomalaiseen taustaan.

Kolmannen käsityksen mukaan merkittävimmät myyttiset paikat olisivat sijainneet Länsi- ja Lounais-Suomessa, Pohjolan ollessa näiltä alueilta pohjoiseen. Tämän näkemyksen mukaan rikkain runous olisi ollut juuri lounaisessa Suomessa, mahdollisesti yhdessä Viron kanssa, ja sen aiheita olisi siirtynyt Karjalaan, josta ne myöhemmin taltioitiin.

Miten Lounais-Suomen paikannimistö kertoo suomalaisen taruston juurista?

Lounais-Suomen rikkaat arkeologiset löydöt ja ns. kalevalainen paikannimistö ovat toimineet perusteluina tälle näkemykselle. Väinämöistä, Ilmarista, Kalevaa ja Untamoa muistuttavia paikannimiä esiintyy selvästi eniten lounaisessa Suomessa. Ahti-nimeen perustuvia talonnimiä ja sukunimiä puolestaan tavataan Etelä-Suomessa ja Karjalankannaksella. Nimi Ilmari ja Väinämöisen nimeä muistuttavat henkilö- ja sukunimet ovat historiallisesti keskittyneet Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan.

Tämä ei tarkoita, että myyttinen Väinämöinen tai Ilmarinen olisi ollut jonkun suvun kantaisä. Todennäköisemmin viisaudestaan tunnettuja ihmisiä on alettu kutsua tunnetun myyttisen tietäjän nimellä ja taitavia seppiä seppäsankarin nimellä. Hämeenkyrössä eli vielä 1500-luvulla runsaslukuinen Joukahaisen suku, joskaan hämeenkyröläisiä ei pidetty lappalaisina kuten tarun Joukahaista.

Paikannimien yhteys myyttisiin hahmoihin ei todista, että jokin henkilö olisi asunut siellä tai ollut yleensä olemassa. Se on kuitenkin tulkittu merkiksi siitä, että näihin hahmoihin liittyvistä kertomuksista on Lounais-Suomessa pisimmät perinteet.

Mistä Pohjolan nimi on peräisin?

Länsi-Suomessa oli tapana nimittää pohjoisessa sijaitsevia paikkoja ja alueita sanavartalon pohja sisältävillä nimillä. Monen vesialueen etäistä pohjoispäätä sanottiin Pohjanperäksi, ja nimeä Pohjola käytettiin sekä paikannimenä että yleisempänä nimityksenä pohjoisemmista seuduista. Pohja on runoissa usein Pohjolan synonyymi.

Tämän nimistön länsisuomalaisuuden perusteella on arveltu, että myyttinen Pohjola olisi lähtöisin länsisuomalaisista käsityksistä. Kyse ei kuitenkaan ole mistään yhdestä todellisesta Pohja-paikasta: Pohjolaan on kerääntynyt mielikuvia monista eri pohjoisista paikoista. Maantieteellisesti merkittävimmät Pohja-nimistön paikat, kuten Pohjanlahti ja Peräpohjola, ovat todennäköisesti vaikuttaneet käsityksiin eniten. Pohjanmaan nimi taas on luultavasti syntynyt vasta keskiajalla, joten se ei liene vaikuttanut Pohjolan kuvaan samalla tavalla.

Karjalassa pohjoisia seutuja kutsuttiin yleensä Lapiksi, ja Pohjola-nimi eli siellä lähinnä myyteissä, ei tunnetussa maantieteessä. Karjalaiset lienevät omaksuneet länsisuomalaisen Pohjola-käsityksen ja yhdistäneet siihen omia käsityksiään pohjoisista alueista.

Missä Pohjola sijaitsee runojen perusteella?

Pohjolan sijaintia Pohjanlahden perukoilla on perusteltu runojen maantieteellisillä kuvauksilla, jotka tosin vaihtelevat yksityiskohdiltaan ja ovat siksi epävarmoja. Pohjolaan kuljetaan joka tapauksessa meritse, kuten muutenkin Länsi-Suomesta Pohjanlahden rannoille, ja merelliset aiheet ovat voimakkaasti esillä kansanrunoissa.

Pohjolan sijainnista on esitetty myös kaukaisempia teorioita: jotkut ovat yrittäneet sijoittaa sen Manner-Ruotsiin tai Gotlantiin. Näillä ehdotuksilla ei enää ole laajaa kannatusta. Taruihin Pohjolasta kuuluu todellisuuteen pohjautuvien ainesten lisäksi runsaasti täysin myyttistä ainesta, kuten perustaltaan kivikautisia kosmisia käsityksiä, joita tunnetaan monilta pohjoisilta kansoilta. Nämä kosmiset käsitykset lienevät Pohjola-tarujen ydin ja paljon vanhempia kuin taruihin vaikuttaneet rautakautiset ja historialliset paikat. Samaa myyttistä maailmaa edustaa Tulikipuna, kalevalaisessa runoudessa taivaalta putoava kipinä, joka liittyy tulen syntykertomukseen. Pohjolan merellisyyteen liittyy myös Sarajas, kalevalaisessa runoudessa kaukana sijaitseva myyttinen vesialue, joka on runosta riippuen milloin Pohjolan seudun merta, milloin Tuonelan jokea.