Vetehinen – vedenhaltija kansanuskossa

Onko vetehinen paha vai hyvä vedenhaltija?

Vetehinen on vedenhaltija suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä. Yleensä vetehinen käsitetään pahaksi olennoksi, toisinaan taas hyväksi. Vetehinen oli luultavasti veden väkeä. Kansanuskon mukaan se saattoi olla hukkuneen sielu, joka pyrki houkuttelemaan eläviä hukkumaan. Perimätieto kertoo myös, että se saattoi nousta maallekin ja tulla houkuttelemaan maan asukkaita veteen.

Näissä suhteissa vetehinen muistuttaa Näkkiä ja saattaa Suomessa olla vierasperäisen näkki-hahmon kotoinen edeltäjä. Samasta taruston maantieteestä, jossa vedet ja rannat saavat omat olentonsa, kirjoitan myös sivulla Suomalaisen taruston maantiede.

Erään kansantarinan mukaan vetehinen ahdisteli järvellä kalamiehiä. Se seurasi venettä pitkään ja tarttui lopulta kiinni sen laitaan, jolloin veneessä olleet miehet iskivät kirveellä vetehisen käden irti. Vetehinen lupasi jättää ihmiset rauhaan, jos saisi kätensä takaisin. Niin tapahtui, eikä vetehinen sen jälkeen ole noussut syvyyksistä ihmisiä häiritsemään. Kirves ja veneen laita tuovat mieleen taruston esineet, joita käsittelen sivulla Aseet ja varusteet suomalaisessa tarustossa.

Miten vetehinen auttoi kalastajia ja mitä olivat vetehisen lehmät?

Vetehinen ei kuitenkaan aina ole paha. Kansanuskon mukaan eräissä loitsuperinteissä vetehiseen vedotaan paremman kalansaaliin toivossa, ja häntä kutsutaan Karjalan kala-Jumalaksi. Ihmisten kerrotaan myös saaneen kiinni vetehisen lehmiä, erityisen hyviä lypsylehmiä. Tarinan mukaan vedenhaltijan yhteys kalastukseen ja karjaan ei siis rajoitu vain pelottaviin kohtaamisiin.

Tällaiset kertomukset asettuvat samaan kansantarinoiden joukkoon, jota olen koonnut sivulle Suomalaisten kansantarinoiden kuninkaat. Vetehinen voi olla houkuttelija, mutta perimätieto antaa sille myös antajan ja suojelijan piirteitä. Loitsuissa vedotaan paremman kalansaaliin toivossa, ja kiinni saadut lehmät kuvataan erityisen hyvinä lypsylehminä.

Mikä on vetehinen merenneidon vastineena?

Erään käsityksen mukaan vetehinen on merenneidon miespuolinen vastine. Tällöin vetehinen kuvataan komeana ja lihaksikkaana miehenä, jolla alkaa navan alapuolelta pyrstö. Pyrstö on leveämpi kuin merenneidolla. Kansanuskon mukaan tämä hahmo eroaa niistä kuvauksista, joissa vetehinen on hukkuneen sielu tai veden väkeä. Kyse on käsityksestä, ei vahvistetusta tapahtumasta.

Veden olentojen rinnalla voi muistaa myös Iku-Turson, joka mainitaan lähteessä olevan vastaavien hahmojen joukossa. Vetehisen pyrstöllinen hahmo on kuitenkin oma kuvauksensa: komea ja lihaksikas mies, navan alapuolelta alkava pyrstö ja leveämpi pyrstö kuin merenneidolla.

Mitä vetehisen kaltaisia vedenhaltijoita on muissa mytologioissa?

Vetehishevonen on muun muassa irlantilaisilla, skoteilla ja ruotsalaisilla ihmisiä syvyyksiin houkutteleva hevonen. Vodjanoi on slaavilaisen kansanperinteen miespuolinen veden henki, joka voi esiintyä hyvin monenlaisissa hahmoissa. Hänen sanotaan asuvan vedenpyörteessä tai vedenalaisessa palatsissa, joka on täynnä uponneista laivoista peräisin olevia aarteita.

Vodjanoin sanotaan esiintyvän vanhan miehen hahmossa, jolla on vihertävä, lian peittämä parta. Hänen uskotaan aiheuttavan hukkumisia: hukkuneet hän vie veden alle palvelijoikseen. Kalastajilla on ollut tapana uhrata vodjanoille tupakkaa hyvän kalaonnen saadakseen. Vodjanoita voi lepytellä myös uhraamalla hänelle voita tai ensimmäisen saaliiksi saadun kalan. Vodjanoi on mylläreiden, mehiläistenkasvattajien ja kalastajien suojelushenki.