Virolahden historia – kauppapaikka ja rajaselänne Suomenlahden rannalla
Lyhyesti
Virolahti on Kymenlaakson kaakkoiskulmassa sijaitseva kunta Suomenlahden rannalla Venäjän rajalla. Sen nimi juontuu vilkkaasta keskiaikaisesta kaupankäynnistä Viron Virumaan asukkaiden kanssa. Historia ulottuu kivikautiseen asutukseen, keskiajan Hansa-kauppaan, ruotsalaiseen pitäjäkauteen ja lopulta rajan vetämiseen suoraan pitäjän keskelle.
- Kymenlaakso
- keskiaika
- runtiaruu
Milloin Virolahdella on ollut asutusta esihistorian aikana?
Kivikaudella Virolahdella oli runsaasti asutusta. Lämpimän kauden aikana vuosina 5000–2000 eaa. alueella eli paljon ihmisiä, mutta myöhemmin muinaislöydöt harvenevat ja häviävät vähitellen kokonaan. Lukuisat kaivaukset kertovat tästä kivikautisesta Suomesta.
Vuoden 1000 molemmin puolin vallitsi eräkausi, jolloin Virolahden kalaisia vesiä kävivät verottamassa virolaiset, karjalaiset, hämäläiset ja venäläiset samaan aikaan kun viikinkien laivat purjehtivat rannikkoa pitkin Novgorodiin. Rautakautiselta ajalta on löytynyt runsaasti erityisesti hautapaikkoja.
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä teki Pihlajassa vuonna 2008 esinelöytöjä varhaisesta asutuksesta. Vetelänsuonojalta löytyi kampakeramiikan jälkeiseltä ajalta olevaa keramiikkaa ja kaksi isoa asuinpainannetta, joiden välissä oli kulkukäytävä ja ympärillä valli. Asumusten seinät olivat joko hirsisiä, 4–5 hirsikertaa korkeita, tai turveseinäisiä. Länsikylästä löydetty painanne on Museoviraston arvion mukaan vuosilta 1700–2300 eaa.
Miten Virolahdesta tuli keskiajan kauppapaikka ja pitäjä?
Virolahti liitettiin jo Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 osaksi Ruotsia. Ensimmäinen kirjallinen maininta on vuodelta 1336, jolloin Pietari Joninpojan kirjeessä Tallinnan raadille mainitaan Viipuri, Virolahti ja Vehkalahti paikkoina, joissa hansakaupungin porvareilla oli oikeus käydä kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa. Kunnan nimi juontuu juuri tästä vilkkaasta kaupankäynnistä Viron, etenkin Virumaan asukkaiden kanssa. Suomen keskiajan Hansa-kauppiaat tulivat aluksi itse Virolahdelle, mutta vähitellen virolahtelaiset alkoivat purjehtia Tallinnaan myymään kalaansa, jolla oli erinomainen menekki katolisen paastonajan vuoksi.
Virolahti on tiettävästi Kymenlaakson vanhin seurakunta, joka mainitaan vuonna 1370 Würlax-nimisenä kirkkopitäjänä. Emäpitäjä rajoittui lännessä Vehkalahteen, idässä Säkkijärveen ja pohjoisessa Lappeeseen. Viipurin linnan päällikkö myönsi jo vuonna 1336 Tallinnan porvareille oikeuden käydä kauppaa Virolahden civitaksessa eli kaupungissa, ja pitäjä kuului Viipurin linnan hallintoon.
Miten Ruotsin vallan loppu ja Vanha Suomi vaikuttivat Virolahteen?
Juhana III:n Venäjän sota oli Virolahdelle hyvin ankara, ja monet keskiaikaiset talonpoikaissuvut hävisivät kokonaan. 1600-luvulla Virolahdelta läänityksiä saivat useat aatelissuvut, mutta ne peruutettiin isossa reduktiossa. Uudenkaupungin rauhan raja kulki alueen poikki, ja vuoden 1743 Turun rauhassa Virolahti jäi kokonaan Venäjän keisarikunnalle osaksi Vanhaa Suomea. Suomen suuriruhtinaskuntaan se palautettiin 1812.
1700-luvulla Virolahdella alkoi louhostoiminta Pietarin rakentamisen tarpeisiin – muun muassa Iisakinkirkon pylväät ovat Virolahden Pyterlahden graniittia. Emil von Qvanten kirjoitti Suomen laulun 15-vuotiaana kadettina Harjun hovissa Virolahdella 1840-luvun alussa. Miehikkälä itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887, ja Virolahdelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Ennen ensimmäistä maailmansotaa tsaari Nikolai II vietti huvijahdillaan Štandartilla kesiään perheineen pitäjän saaristossa.
Miten sodat ja uusi raja muuttivat Virolahden nykyaikaa?
Virolahtelaiset ja Viron rannikon asukkaat kävivät tiivistä kauppaa viimeistään 1800-luvulla: kalaa vaihdettiin viljaan, perunoihin, hedelmiin ja muniin virolaisten seprojen kanssa. Perinne katkesi vasta 1920- ja 1930-luvuilla, kun kalakauppa siirtyi välittäjille.
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa Virolahdesta pysyi Suomella, mutta yli 100 km² luovutettiin Neuvostoliitolle. Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä yli 170 Virolahden miestä ja naista, ja kunnan väestö joutui kolme kertaa siirtymään sodan jaloista muualle Suomeen. Suurin menetys oli Pietari Suuren rajan vetäminen pitäjän keskelle: kunnan menettämälle alueelle jäi 2 000 asukasta, joista suurin osa asettui Suomen puolelle. Raja-asema pysyi suljettuna vuoteen 1956 saakka, ja kalaisimmat rantavedet saatiin takaisin vuokrattuina vuodesta 1960 alkaen.
Myöhemmin Virolahti on keskustellut kuntaliitoksesta naapurinsa Haminan kanssa. Suunnitelmat kariutuivat viimeksi toukokuussa 2024, kun kunnanvaltuusto hylkäsi yhdistymissopimuksen äänin 14–7.