Vöyrin historia merenpohjasta nykypäivän kunnaksi

Miten Vöyri nousi merestä rukiin valtakunnaksi?

Vöyri levittäytyy Vöyrinjoen laaksoon Vaasan koillispuolella. Se on vauras maatalouskunta.

Vöyrin peltotasangot ovat entistä merenpohjaa. Maa on noussut merestä vähitellen, ja ensin nousi kunnan itäosa.

1700-luvulla Vöyri tuli tunnetuksi “rukiin valtakuntana”. Nimitys viittaa kunnan maataloushistoriaan.

Nykyisin Vöyrin maatalouden runko on siankasvatuksessa. Kunta on kaksikielinen, ja Vöyrillä on oma suomenruotsin murteensa.

Naapurikuntia ovat Isokyrö, Kauhava, Mustasaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa. Yhteys Vaasaan näkyy sijainnissa, sillä Vöyri on Vaasan koillispuolella. Myös yhteys Isokyröön on naapuruutta Pohjanmaan peltomaisemassa.

Mitä Vöyrin esihistorialliset löydöt kertovat asutuksen juurista?

Vöyrin esihistorialliset löydöt ovat Etelä-Pohjanmaan rikkaimpia. Kunnan itäosassa ne ulottuvat aikaan 3300 eaa.

Pronssikaudelta Vöyriltä on löydetty useita hautaraunioita. Ne kertovat varhaisesta asutuksesta.

Nuoremmalta rautakaudelta kansainvaellusajalle asti Vöyri oli Etelä-Pohjanmaan vaurasta ydinaluetta. Alueelta on löydetty useita huomattavia kalmistoja.

Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan 400–550 jaa. rikkaimpia. Vöyrin asutus näyttää jatkuneen historialliselle ajalle asti.

Miten Vöyrin seurakunta syntyi ja millaisia vanhat elinkeinot olivat?

Varhaiskeskiajalla Vöyrille muutti satakuntalaisia uudisasukkaita. 1500-luvulla alueelle saapui myös ruotsalaisia.

Vuonna 1550 Vöyrin alueella oli noin 200 taloa. Vöyri kuului aluksi Pohjankyrön, Pietarsaaren ja Mustasaaren seurakuntiin.

1500-luvun alussa se erotettiin omaksi seurakunnakseen. Seurakunnasta erosivat Oravainen vuonna 1676 ja Maksamaa vuonna 1775. Yhteys Mustasaarieen kuuluu siksi Vöyrin varhaiseen seurakuntahistoriaan.

Vöyrin ensimmäinen kirkko rakennettiin jo keskiajalla. Kirkkomäelle nousi kirkko 1500-luvun alussa, ja nykyinen kirkko valmistui 1627.

Vöyriläisten vanhimpia elinkeinoja olivat maatalous, kalastus ja talonpoikaispurjehdus. 1700-luvulla myös tervanpoltto yleistyi. Terva liittyi siten osaksi paikallista elinkeinorakennetta.

Maatalous kehittyi huomattavasti 1800-luvulla. Silloin kunta alkoi teollistua.

Mikä merkitys Oravaisten ruukilla ja vuoden 1808 taistelulla oli Vöyrille?

Oravaisten Kimon ruukki oli yksi Suomen ensimmäisistä rautaruukeista. Ruukki perustettiin 1703.

Siellä valmistettiin taoksia noin 200 vuotta. Vuonna 1736 rakennettiin Oravaisten masuuni.

Masuunista syntyi 1800-luvun lopulla Oravaisten tehdasyhdyskunta. Se muutti Oravaisten elämää.

Oravaisissa käytiin eräs Ruotsin tappioon Suomen sodassa johtaneista taisteluista. Oravaisten taistelu käytiin 14. syyskuuta 1808.

Miten Vöyristä tuli kunta ja miten sen nimi on vaihdellut?

Vöyrin ensimmäinen kuntakokous pidettiin 1868. Ensimmäinen kansakoulu avattiin vuonna 1876.

Vuonna 1900 Vöyrillä oli 8 431 asukasta. Sisällissodan aikaan Vöyri oli valkoisten tärkeä tukialue.

Vöyrillä toimi kevät-talvella 1918 tilapäinen sotakoulu. Siinä koulutettiin aliupseereita.

Koulun oppilaista koottu Vöyrin kaarti osallistui Tampereen valtaukseen.

Vöyri yhdistyi Maksamaan kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007. Vöyri palasi kunnan nimeksi 2011, kun Oravainen liittyi siihen. Yhteys Uusikaarlepyyhyn on naapuruutta tällä Pohjanmaan alueella.

Vöyrin vaakunan on suunnitellut heraldikko Gustaf von Numers. Vöyrin nykyinen vaakuna on Maksamaan entinen vaakuna.

Nimi Vöyri on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1367. Vöyrin pitäjä on mainittu ensimmäisen kerran 1443.

Pitäjännimi Vöyri – Vörå on ollut historian- ja nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734 alkaen. On pohdittu, onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen.

Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää.

On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää.

Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on Lars Huldénin esittämä. Hän pitää varmana, että alkuperäinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta vieru.

Sen kaksoisääntiö palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa Weru. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee maastonkuvausta: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.