Väki kansanuskossa: haltijat, voima ja vihat

Mitä haltijoiden väki tarkoittaa kansanuskossa?

Kansanuskon mukaan eri ympäristöillä, paikoilla ja elementeillä oli omat vartijaolentonsa, haltijansa. Haltijat esiintyivät usein suurina joukkoina, väkenä. Vedessä asui veden väki ja tulessa tulen väki. Perimätieto kertoo, että joka paikalla on omat haltijansa.

Jokaiselle väelle kuului oma luonnollinen paikkansa. Veden väki kuului veteen, maan väki maahan ja metsänväki metsään. Haltija vartioi omaa valtapiiriään. Väki saattoi tarttua lähellä liikkuvaan ihmiseen, varsinkin jos tämä ei käyttäytynyt rauhallisesti ja kunnioittavasti. Kansanuskon mukaan varsinkin pelästyvään saattoi tarttua ympäristön väkeä.

Miten väki ymmärrettiin voimana ja sairauden aiheuttajana?

Väki tarkoitti haltijaolentojen joukon lisäksi myös tämän joukon voimaa. Voima ja henkiolentojen joukko samaistettiin niin, että väki merkitsi usein molempia. Kaikkialla missä oli voimia, siellä ajateltiin ehkä olevan myös olentoja.

Nämä olennot koettiin joskus ihmistä muistuttavina taruolentoina, mutta joskus ne olivat näkymättömiä tai hyvin pieniä. Kansanuskon mukaan jopa puutikkua sormessa nimitettiin puun väen vihaksi. Rannalla kiroilevaan saattoi vihastua ja tarttua vedenväki, joka sairastutti ihmisen. Silloin korostui väen merkitys sairautta tuottavana taikavoimana. Toisaalta samaa veden väkeä voitiin puhutella nimeltä, kun pyydettiin kalaonnea.

Miten tietäjä palautti järkkyneen tasapainon?

Perimätiedon mukaan maailmassa vallitsi kosminen tasapaino. Jos väkiä siirtyi vääriin paikkoihin, siitä seurasi ongelmia. Ihmisen sairaus selitettiin usein niin, että häneen oli tarttunut ympäristöstä väkeä, joka ei kuulunut häneen. Ihminen saattoi sairastua myös siitä, että jotain häneen kuuluvaa lähti pois, kuten sielu tai suojelushaltija.

Sairautta parantavan tietäjän tehtävänä oli usein palauttaa tasapaino. Hän ohjasi väärään paikkaan joutuneen väen takaisin oikealle paikalleen. Vihat pyrittiin palauttamaan siihen ympäristöön ja niille haltijoille, joista ne olivat peräisin. Toinen tapa oli käyttää vierasta väkeä pelästyttämään tauti pois. Kun uimassa sairastunut parani saunassa, se selitettiin niin, että tulenväki karkotti veden väen.

Mitä tarkoittaa ihmisen oma väki ja väkevyys?

Myös ihmisillä sanottiin olevan väkeä. Varsinkin kyvykkäitä, vahvoja tai taikavoimaisia kutsuttiin väkeviksi. Ihmisen kohdalla väki saattoi merkitä olentoja tai voimaa. Ihmisellä oli omat haltijansa, kuten suojelushaltija luonto. Sielu koostui useammasta osasta, joista jotkut voitiin nähdä myös erillisinä olentoina.

Kansanuskon mukaan voimakasluontoinen ihminen oli usein myös väkevä. Tunnettiin myös sukupuoleen liittyvää väkeä. Naisen väki saattoi tarinan mukaan pilata miesten elämänpiiriin kuuluvia asioita. Jos nainen harppasi kalanverkon yli, verkko saattoi menettää kykynsä saada kalaa. Toisaalta naisen väkeä voitiin käyttää miesten metsästysvälineiden tehon parantamiseen.

Mitä erilaisia väkiä on olemassa Hiitolasta kalman väkeen?

Hiiden väki asui perimätiedon mukaan Hiitolassa Hiidenlinnassa. Pahana tai ilkikurisena pidetty Hiisi metelöi öisin ja aiheutti sairauksia, mutta tarinan mukaan hiidet saattoivat joskus myös auttaa ja suojella ihmisiä. Maanväki eli maahiset asui maassa ja maan alla, ja ne saattoivat sairastuttaa maahan kaatuvan.

Kalman väki tarkoitti joskus haamuja ja joskus kuolemaan liittyviä haltijoita. Perimätiedon mukaan ne saattoivat aiheuttaa vakavia sairauksia ja ilmaantua kuoleman enteenä. Vain voimakkaimmat velhot saattoivat hallita kalman väkeä. Pajan väki edusti pajassa vaikuttavia voimia, ukkosen väkeä saatiin haltuun ukonilmalla parantamiseen, ja vuoren väen avulla voitiin karkottaa muita väkiä.