Hämeenkosken linnakallio: mahdollinen linnavuori

Missä Hämeenkosken linnakallio sijaitsee?

Linnakallio sijaitsee noin 300 metriä eteläkaakkoon Hämeenkosken kirkosta ja muodostaa huomattavan suuren mäen aivan Hämeenkosken taajaman kupeessa. Teurojoki virtaa heti linnavuoren juurella. Kallio jää yhdystien 3172 ja valtatien 12 väliin, ja kalliolle johtaa tie sen laelle.

Kallion huippu on noin 60 metriä läheisiä järviä korkeammalla. Puusto on harvempaa ja paikoin puuttuukin, joten näkymät eri suuntiin ovat hyvät. Kaikki kallion ilmansuunnat ovat jyrkänteiden suojaamia paitsi luoteisosa.

Hollolan paikallishistoriaan liittyvällä Hollolan historian sivulla olen kirjoittanut saman kunnan paikkojen taustoista. Hämeenkosken linnakallion kohdalla paikan sijainti taajaman kupeessa tekee mäestä helposti lähestyttävän, vaikka sen luonne muinaislinnana on jäänyt avoimeksi.

Mitä linkkimasto ja vauriot ovat tehneet Linnakalliolle?

Kallion laelle pystytettiin vuonna 1991 linkkimasto. Luoteisosasta ei ollut tunnettu vallimaisia rakenteita ennen vuotta 1996, jolloin ympäristön hoidon yhteydessä havaittiin matala lakea reunustava kiveys. Se oli päässyt osittain tuhoutumaan linkkimaston huoltorakennusta ja tietä rakennettaessa.

Kiveyksen luonnetta ja alkuperää ei ole vielä tutkittu. Tämä tekee Linnakalliosta varovasti tulkittavan kohteen: nimi, mäen muoto ja jyrkänteet ovat antaneet aihetta pitää paikkaa lupaavana, mutta varmistusta muinaislinnasta ei ole saatu.

Saman aihepiirin kohteita ovat myös Tontereenmäki ja Pyhäjärven linnanmäki. Niiden rinnalla Hämeenkosken linnakallio muistuttaa siitä, että kivirakenteen löytyminen ei vielä kerro, milloin ja miksi se on tehty.

Mitä Linnakallion hoitoalueelta on löydetty?

Hoitoalueeseen kuuluu muinaislinnan lakialue sekä vallien lähiympäristö. Hoidon yhteydessä tehdyt havainnot ovat olleet keskeisiä, sillä kiveys tuli esiin juuri ympäristöä hoidettaessa. Alueen hoidon yhteydessä löydettiin kivivalleja myös vuonna 2014.

Vuonna 1975 Arja Nissinen kävi Kosken (HL) tilaaman inventoinnin yhteydessä tutkimassa linnavuorta. Hän ei löytänyt rinteiltä valleja, vaikka paikka vaikutti nimensä puolesta ja muutenkin lupaavalta muinaislinnan paikalta. Vuonna 1996 Olli Soinisen johtama hoitoryhmä huomasi kivirakenteen, joka oli jo osittain tuhoutunut. Vuonna 1999 Sirkka-Liisa Seppälä tarkasti paikan inventoinnin yhteydessä.

Inventointien ja tarkastusten rinnalla voi lukea Seppälän Linnavuorta ja Skällbergetin muinaislinnaa käsitteleviä sivujani, jotka kuuluvat samaan muinaislinnojen aihepiiriin. Hämeenkoskella ero on kuitenkin selvä: paikalla ei ole tehty tutkimuksia, eikä ole aivan varma, että paikalla olisi ollut muinaislinna.

Mitä Hämeenkosken linnakalliosta voidaan sanoa?

Hämeenkosken linnakalliota kutsutaan mahdolliseksi linnavuoreksi. Sijainti, suuri mäki, jyrkänteet ja näkymät eri suuntiin ovat lähteen kuvaamia piirteitä, ja luoteisosan matala kiveys on myöhempi havainto. Kiveyksen luonnetta ja alkuperää ei ole vielä tutkittu, joten sitä ei voi pitää varmana merkkinä muinaislinnasta.

Samaan aihepiiriin kuuluvat myös Lammelan muinaislinna, Unikkolinna ja Prusin linnasmäki. Hämeenkosken linnakallion kohdalla kirjoitan mieluiten varovasti: kyse on paikasta, jota on tarkasteltu, hoidettu ja tarkastettu, mutta jonka varhaisempi käyttö on jäänyt tutkimatta.