Hämeenlinnan historia – linnan ympäriltä sisämaakaupungiksi

Mistä Hämeenlinnan asutushistoria sai alkunsa?

Hämeenlinna sijaitsee Vanajaveden rannalla, mutta paikan asutushistoria on kaupunkia huomattavasti vanhempi. Kaupunki kehittyi esihistorialliselle asutusalueelle. Keskustan tuntumassa sijaitseva Varikonniemi tunnetaan rautakautisesta ja varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta, jonka merkityksestä on esitetty erilaisia tulkintoja.

Joidenkin tulkintojen mukaan Varikonniemessä sijaitsi Vanain kaupunki. Tulkinta on kuitenkin kiistelty, joten Vanain kaupunkia ei voi esittää varmana osana Hämeenlinnan varhaishistoriaa. Varikonniemi kuuluu silti alueen merkittäviin arkeologisiin kohteisiin. Kaupungin tuntumassa on myös useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko ja Hakoisten linnavuori.

Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan nykyiseen Linnanniemeen Birger jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen. Rakentamisen alku ajoittuu 1200-luvulle tai 1300-luvun alkuun. Tarkkaa perustamisvuotta ei siten ole syytä kiinnittää yhteen vuosilukuun.

Linnan pohjoispuolelle alkoi pian syntyä asutusta. Tästä linnan viereisestä asutuskeskuksesta kehittyi myöhemmin Hämeenlinnan kaupunki. Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan aikana Hämeenlinna toimi merkittävänä sotilastukikohtana. Linnan ja asutuksen vaiheet liittyivät näin toisiinsa jo ennen varsinaisen kaupungin perustamista.

Milloin Hämeenlinna sai kaupunkioikeudet?

Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf ja kuningatar Brandenburgin Maria Eleonoora vierailivat virallisesti Hämeen linnassa vuonna 1626. Tuolloin linnan vieressä oli vielä vaatimaton asutuskeskus. Kaupunkioikeudet se sai tammikuussa 1639 Suomen kenraalikuvernööriltä, kreivi Pietari Brahelta.

Hämeenlinna oli ensimmäinen suomalainen sisämaakaupunki. Se oli myös Hämeen linnaläänin keskus, johon johti vanhoja kulkureittejä. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie päättyi Turusta Hämeenlinnaan. Ylinen Viipurintie puolestaan kulki kaupungin kautta Viipuriin. Linna, hallinto ja tieyhteydet kuuluivat siten kaupungin varhaisiin vaiheisiin.

Hämeenlinnan seurakunta erotettiin Vanajan seurakunnasta kaupungin perustamisen jälkeen vuonna 1639. Ensimmäinen kirkko valmistui todennäköisesti vuonna 1666. Se sijaitsi linnan pohjoispuolella vanhankaupungin alueella, jossa kaupungin asutuskin tuolloin oli.

Vuonna 1739 vanhan kirkon lähistölle valmistui uusi ristikirkko. Sen käyttö ei päättynyt siihen, että kaupunki myöhemmin siirrettiin toiseen paikkaan. Kirkko palveli seurakuntaa edelleen, kunnes nykyinen pääkirkko valmistui. Kaupungin sijainnin muuttuminen ja kirkollisten rakennusten vaiheet eivät siis edenneet aivan samassa tahdissa.

Miksi Hämeenlinna siirrettiin nykyiselle paikalleen?

Kuningas Kustaa III päätti vuonna 1777 siirrättää Hämeenlinnan noin kilometrin etelään. Uudeksi paikaksi tuli Niementaustan mäki Saaristen latokartanon mailla. Päätöksen myötä kaupunki alkoi siirtyä linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen seuraavasta vuodesta alkaen.

Ensimmäisen asemakaavan laati Axel Magnus von Arbin. Nykyisin vanhankaupungin alueella sijaitsee entinen varuskunta-alue, joka tunnetaan Linnan kasarmeina. Hämeenlinnan alkuperäinen kaupunkialue ja nykyinen keskusta ovat siis eri paikoissa, vaikka niiden välimatka on vain noin kilometri.

Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon. Kirkko tehtiin alun perin pyöreäksi, ja sen esikuvana oli Rooman Pantheon. Nykyinen ulkoasu ei kuitenkaan vastaa alkuperäistä: 1800-luvulla kirkkoon lisättiin kellotorni ja rakennus laajennettiin ristikirkoksi.

Kuningas vieraili Hämeenlinnassa neljä kertaa, ja hänen aikanaan myös Hämeen linnaa korjattiin perusteellisesti. Kaupungin siirto, pääkirkon rakentaminen ja linnan korjaukset kuuluvat kaikki Kustaa III:n ajan muutoksiin. Siirtopäätöksen tarkempia perusteita ei kuitenkaan ole tarpeen päätellä näiden rakennushankkeiden perusteella.

Onko Hämeenlinnaa suunniteltu Suomen pääkaupungiksi?

Hämeenlinnasta suunniteltiin pääkaupunkia kahdessa eri yhteydessä. Kun Georg Magnus Sprengtporten hahmotteli Suomesta tasavaltaa 1700-luvun lopulla, hänen tarkoituksenaan oli tehdä Hämeenlinnasta sen pääkaupunki. Suunnitelma ei toteutunut.

Ajatus palasi esille Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle. Sprengtportenin aloitteesta Hämeenlinnaa kaavailtiin nyt Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Keisari Aleksanteri I suhtautui ajatukseen aluksi myötämielisesti, mutta valinta kohdistui lopulta Helsinkiin. Hämeenlinnan katsottiin väitetysti olevan tehtävään liian pieni.

Kaupungin rakennettua ympäristöä muutti ratkaisevasti suuri tulipalo 14. syyskuuta 1831. Noin kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta tuhoutui. Palossa menetettiin myös lääninhallituksen rakennus ja koulurakennus. Kirkko sekä osa sen takana sijainneista kortteleista kuitenkin säästyivät.

Jälleenrakentamisen perustaksi tuli Carl Ludvig Engelin laatima uusi asemakaava. Hämeenlinnasta rakennettiin puhdastyylinen empirekaupunki, mutta tämän vaiheen arkkitehtuurista on nykyään jäljellä vain rippeitä. Kaupungin historian kannalta palo merkitsi siten sekä laajaa menetystä että uuden kaupunkikuvan rakentamisen alkua.

Miten rautatie vaikutti Hämeenlinnan kehitykseen 1800-luvulla?

Hämeenlinna kehittyi sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi. Teollisuudelle antoi uutta puhtia rautatie, kun maan ensimmäinen rataosuus Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin 31. tammikuuta 1862. Kaupunki oli näin mukana Suomen rautatieliikenteen alkuvaiheessa.

Ratayhteyden avaamisen yhteydessä myös laivaliikenne Vanajavettä pitkin Tampereelle vilkastui huomattavasti. Rautatie ja vesireitti olivat molemmat osa kaupungin liikenneyhteyksien muutosta. Vuonna 1876 rautatietä jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereelle, joten kaupunki ei enää jäänyt Helsingistä tulevan radan päätepisteeksi.

Hämeenlinna liittyy myös suomen kielen aseman historiaan. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II sekä senaattori Johan Vilhelm Snellman allekirjoittivat kaupungin maaherran virastotalossa suomen kielen yhdenvertaisuutta koskevan käskykirjeen 30.7.1863.

Vuonna 1879 Hämeenlinnassa perustettiin Hämeen Sanomat. Se on Suomen vanhin yhä samalla nimellä toimiva suomenkielinen sanomalehti. Rautatien avaaminen, kielikysymykseen liittyvä käskykirje ja sanomalehden perustaminen ovat kaupungin 1800-luvun vaiheita, joilla on paikallista historiaa laajempi yhteys Suomen kehitykseen.

Mitä Hämeenlinnassa tapahtui sisällissodan aikana?

Sisällissodan alussa vuonna 1918 Hämeenlinna oli punaisten hallitsemalla alueella. Valkoiset valtasivat kaupungin saksalaisten avustuksella 26. huhtikuuta. Sodan jälkeen Poltinahon kasarmialueelle perustettiin Hämeenlinnan vankileiri punavankeja varten. Kaupungin sotahistoriaan kuuluvat siten sekä valtaus että sitä seurannut vankileirivaihe.

Vuonna 1952 Hämeenlinnassa järjestettiin olympialaisten nykyaikainen viisiottelu. Kilpailupaikkoina olivat Kaurialan urheilukenttä ja Ahveniston maauimala. Olympialaisten kilpailut muodostavat oman vaiheensa kaupungin sodanjälkeisessä historiassa.

Liikenneympäristö muuttui vuonna 1965, kun valtatien 3 moottoritielinjaus valmistui keskustan sivuitse. Kyseessä oli yksi Suomen varhaisimmista moottoritieosuuksista. Aiemmin kaupungin kehitykseen vaikuttaneen rautatien rinnalle tuli näin uusi huomattava liikennejärjestely.

Myös keskustan rakennuskanta muuttui voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla. Keskustaan rakennettiin runsaasti aiempaa tehokkaampaa uudisrakentamista, mikä muutti kaupunkikuvaa merkittävästi. Nykyistä Hämeenlinnaa ei siksi voi pitää sellaisenaan vuoden 1831 palon jälkeen rakennetun empirekaupungin kuvana, vaikka tuon jälleenrakennusvaiheen jälkiä on yhä säilynyt.

Miten Hämeenlinnasta tuli nykyisen laajuinen kaupunki?

Hämeenlinnan ensimmäinen suuri alueliitos toteutui 1. tammikuuta 1948. Tuolloin kaupunkiin liitettiin suurin osa sen pohjoispuolella sijainneesta Hämeenlinnan maalaiskunnasta sekä osia Vanajan kunnasta. Kaupunki laajeni näin vanhojen rajojensa ulkopuolelle. Laajentuminen osui samaan ajankohtaan kuin valmistelut Suomen toistaiseksi ainoiksi jääneisiin kisoihin, sillä Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset 1952.

Seuraava huomattava muutos tuli vuoden 1967 alussa. Hämeenlinnaa kolmelta suunnalta ympäröinyt Vanajan kunta liitettiin pääosin kaupunkiin. Hämeenlinnan maalaiskunnan ja Vanajan alueita päätyi liitosten yhteydessä myös naapurikuntiin, joten entisten kuntien alueet eivät siirtyneet kokonaisuudessaan Hämeenlinnaan.

Hauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kuntaliitos varmistui marraskuussa 2007. Se tuli voimaan 1. tammikuuta 2009 ja kasvatti kaupungin aluetta huomattavasti. Nykyisen Hämeenlinnan historiaan kuuluvat tämän vuoksi myös liittyneiden kuntien vaiheet, eivät ainoastaan linnan ja keskustan tapahtumat.

Vuoden 2010 alussa entisen Lammin kunnan Hietoisten kylä siirrettiin Hämeenlinnasta Hausjärveen. Hausjärvi on myös Hämeenlinnan nykyinen naapurikunta. Muita naapureita ovat esimerkiksi Hattula ja Janakkala. Kanta-Hämeen länsiosassa sijaitsee myös Loimijoen varrelle 1800-luvulla syntynyt teollisuuskaupunki Forssa. Hämeenlinnan naapurikuntiin kuuluu lisäksi Urjala, jonka nimi esiintyi asiakirjoissa ensimmäisen kerran jo vuonna 1390. Vanajaveden rannalla sijaitseva Hämeenlinna toimii nykyään Kanta-Hämeen maakuntakeskuksena.