Juhannustaika – naimaonnen ja tulevaisuuden ennustukset

Mitä juhannustaiat olivat?

Juhannus on ollut muun muassa hedelmällisyyden juhla, ja siihen liittyvät naimisiinmenoon ja lempeen liittyvät taiat. Kansanuskon mukaan juhannuksena tehtiin taikoja lähinnä naimaonnea ja tulevaisuutta varten. Monet taioista tähtäsivät ennustuksiin tulevasta, varsinkin aviomiehen laadusta ja naimaonnesta. Toisilla taioilla naimaonnea pyrittiin suoraan parantamaan.

Perimätieto kertoo, että juhannustaiat tehtiin usein juhannusyönä. Monet niistä tehtiin alasti. Nykyisin juhannustaiat ovat vähentyneet ja usko taikuuteen on hiipunut huomattavasti. Silti osa tavoista on säilynyt nykypäiviin, kuten kukkien laittaminen tyynyn alle ja saunaan liittyvät leikit.

Suomesta ja Karjalasta on tallennettu suuri joukko erilaisia taikoja ja ennustuksia. Niissä toistuvat samat paikat ja ajankohdat: kaivo, lammet, lähteet, saunat, pellot, metsät ja kokkopaikat. Tekojen yksityiskohdat vaihtelivat paikkakunnan ja perinteen mukaan. Yhteistä oli ajatus, että juhannusyönä tuleva puoliso voitiin nähdä, kuulla tai kohdata.

Miten kukat tyynyn alla ennustavat tulevan puolison?

Yleinen nykypäiviin säilynyt taika on tapa laittaa paikkakunnasta ja perinteestä riippuen juuri tietty määrä, esimerkiksi seitsemän tai yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alle juhannusyöksi. Kansanuskon mukaan nukkuessa aviopuolison pitäisi sitten ilmaantua unessa. Erään ohjeen mukaan tyynyn alle asetetaan ennen nukkumaan menoa seitsemän erilaista kukkaa, jotka on poimittu seitsemältä eri niityltä. Silloin tuleva sulhanen tulee yöllä unessa tervehtimään.

Toisen perimätiedon mukaan tulevan puolison voi nähdä juhannusyönä unessa, jos on laittanut tyynynsä alle yhdeksällä heinällä sidotun kukkaseppeleen. Jos juhannusyönä kerää seitsemän kukkaa tai yrttiä ja ylittää seitsemän aitaa ja nukkuu kukat tyynyn alla, niin unessa näkee kansanuskon mukaan tulevan sulhasen tai morsiamen.

Kun juhannusaattoyöksi laittaa sitomattoman vihdan tyynynsä alle, näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen. Tulevasta sulhosta voi perimätiedon mukaan uneksia myös vasemman jalan sukka väärin päin jalassa. Neito voi myös kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin käki kukahtaa, niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Jos käki ei kuku lainkaan, sulho tulee vielä samana vuonna.

Miten vesi, sauna ja peilit näyttävät tulevan puolison juhannuksena?

Katsottaessa kaivoon, lampeen tai lähteeseen juhannusyönä, mieluiten alasti, näkee kansanuskon mukaan tulevan puolison. Tulevan puolisonsa näkee myös, kun menee juhannusyönä kosken keskelle vesikivelle istumaan ihan alasti, ainoastaan olkiside vyönä. Jos juhannusyönä heittää vihdan järveen, se voi perimätiedon mukaan merkitä, että joku läheinen henkilö voi kuolla tulevana syksynä.

Juhannussaunaan liittyi useita taikoja. Toinen nykyisinkin tunnettu taika on kävellä juhannussaunan yhteydessä takapuoli edellä kohti puupinoa. Mihin halkoon takapuoli osuu, sellaisen rakastajan saa. Jos halko on halkaistu, se on toisen naisen varattu mies tai leski, ja jos puu on kokonainen, mies tulee täysin omaksi. Kun juhannussaunan jälkeen heittää saunavastan saunan katolle, niin siitä suunnasta, mihin vastan pää eli puinen osa osoittaa, tulee heittäjälle sulhanen.

Tulevan sulhon voi perimätiedon mukaan nähdä, jos kello 12 juhannusyönä kiertää saunan kolmesti ja katsoo sitten luukusta sisään tai kurkistaa alastomana lähteeseen. Jos turvaudut saunatemppuun, varaa sulholle jokin lahja, sillä muuten pahat voimat uhkaavat. Kun juhannusyönä asettaa peilit vastakkain ja toiseen peiliin katsoo, näkee kansanuskon mukaan toisesta peilistä tulevan sulhasensa tai morsiamensa.

Mitä peltojen ja metsän taiat kertovat naimaonnesta juhannusyönä?

Hyvän naimaonnen saa kansanuskon mukaan, jos juhannusyönä kierittelee alastomana kasteisella niityllä. Iivananpäivää eli juhannusta vasten yöllä kokon polttamisen perästä naimakuntoiset ja -haluiset tytöt kieriskelivät tarinan mukaan alastomina poikatalojen ruispelloissa, jotta näiden talojen pojat rakastuisivat heihin. Kun juoksee alasti saunasta tullessaan juhannusyönä ruisvainion ojia, niin yhdeksännessä ojassa tulee sulhanen vastaan.

Kun juhannusyönä kiertää kolmikulmaisen pellon kolmeen kertaan alastomana, niin kolmannella kerralla tulee sitten se tuleva elämänkumppani vastaan. Jos juhannusyönä tyttö lakaisee makuuhuoneensa lattian ilkosen alastonna punainen rihma vyötäisillä, niin hänen sulhasensa haamu tulee häntä tervehtimään. Juhannusaattona pitää virsikirja kädessä juosta seitsemän kertaa myötäpäivään pihan suurimman kiven ympärillä. Kun kivelle juhannusyönä palaa, näkee tulevan sulhasensa.

Jos juhannusyönä liikkui metsässä, saattoi joskus nähdä virvatulen palavan. Kansanuskon mukaan sen alta löytyisi aarre. Saniaisen, kukattoman itiökasvin, saattoi uskomuksen mukaan nähdä kukkivan vain juhannusyönä. Silloin kukka piti kiireesti poimia. Kukka toi poimijalleen taikavoimia. Juhannuksena kukkivaan saniaiseen liittyviä uskomuksia on tunnettu paljon myös Baltian maissa. Jos juhannusyönä näkee kyykäärmeen, voi tulevan puolisonsa löytää perimätiedon mukaan siitä ilmansuunnasta, jonne käärme pakenee.

Mitä juhannuskokkoon liittyviä ennustuksia ja taiat muissa maissa on?

Juhannuskokkoon liittyi useita ennustuksia. Mihin suuntaan juhannuskokon kärki kaatuu, sillä suunnalla oleva talo saisi pian naitettua tyttärensä. Juhannuskokon savu kääntyy kansanuskon mukaan sen suuntaan, joka pääsee pian naimisiin. Juhannuskokon poltettuaan hyppäävät tytöt lempeään nostaakseen kokon savun yli. Jos juhannuskokon hiilloksille heittää juhannusaattona kalastetun lahnan, voi kalan kylkiruotojen huomata osoittavan tulevaa puolisoa. Jos kaataa tilkan väkijuomaa veteen juhannuskokon peilikuvan kohtaan ja kala hyppää, tietää se intohimoista avioliittoa.

Latviassa uskottiin, että juhannuksena ja päivää ennen juhannusta kerätyt yrtit ovat erityisen voimakkaita. Näillä juhannusyrteillä parannettiin ihmisiä ja karjaa. Espanjassa näkee kokossa sulhasensa, jos heittää hiekkaa kokkoon. Irlannissa, Brittein saarilla ja Venäjällä kokot poltetaan juhannusaattoa edeltävänä yönä. Jos tällöin hyppää kolmesti tulen yli, puhdistuu kansanuskon mukaan synneistä ja sairauksista. Juhlapyhien ruokaperinteet kytkeytyvät toisiinsa, sillä pääsiäisen aikaan nautittiin jäähdytettynä sokerin ja kerman kanssa mämmi, ruisjauhoista, ruismaltaista ja vedestä valmistettu imellytetty ja paistettu länsisuomalainen perinneruoka.