Korsholman linna Mustasaaren ja Vaasan vaiheissa
Lyhyesti
Korsholman linna oli Mustasaareen, nykyisen Vaasan alueelle, 1300-luvun puolivälin jälkeen rakennettu linna. Se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1384 Bo Joninpojan testamentissa nimellä Krytzeborg. Linna lienee perustettu 1360-luvulla, ja se oli Suomen pohjoisin aseellinen tukikohta.
- 1300-luku
- Mustasaari
- puulinna
Missä Korsholman linna sijaitsi ja millainen se oli?
Korsholman linna rakennettiin alkujaan pienelle saarelle. Saarta korotettiin soralla ja kivillä, ja noin puolen hehtaarin kokoista tasannetta ympäröi kaksi vallia. Vallien ulkopuolella oli veden täyttämä vallihauta. Kummankin vallin päällä oli ilmeisesti hirsinen paaluvarustus.
Paikka kuului Mustasaaren historiaan ennen kuin se myöhemmin alettiin liittää nykyiseen Vaasan historiaan. Varsinaisen linnan rakennusmateriaali on kuitenkin tuntematon. Varustuksen muoto kertoo enemmän tasanteesta, valleista ja vedestä kuin itse linnarakennuksesta.
Samanlaisten puolustuspaikkojen äärellä tulee usein mieleeni myös Liedon Vanhalinna, vaikka Korsholman oma rakennusvaihe jää lähteessä osittain avoimeksi.
Miksi Korsholman linna oli todennäköisesti puulinna?
C. J. Cardbergin mukaan on todennäköisintä, että kyseessä oli niin sanottu puulinna. Tähän viittaa hänen mielestään muun muassa vuodelta 1398 säilynyt teksti, jossa Krytzeborgin linnasta puhuttaessa ei käytetä ruotsinkielistä ilmaisua hus. Tätä sanaa käytettiin joissain yhteyksissä keskiajalla kivirakennuksista puhuttaessa.
Myös vuodelta 1557 ja 1564 säilyneet tilikirjat mainitsevat ainoastaan hirsisiä rakennuksia. Ainoat tuolloin muuratut osat linnassa olivat uunit ja savupiiput. Keskiajalla linna oli läänitetty useille aatelisille, ja tunnetuin heistä on Sten Sture vanhempi.
Kivirakenteiden ja hirsirakenteiden ero on tässä tärkeä, sillä se koskee koko tapaa hahmottaa linnaa. Samaa aihepiiriä voi lähestyä myös Kastelholman linnan kautta, mutta Korsholman kohdalla säilyneet tilikirjat puhuvat nimenomaan hirsistä.
Mikä linnan vallien päälle rakennettiin?
Linna raunioitui vuosisatojen kuluessa täysin. Vuonna 1748 linnan vallien päälle rakennettiin maaherran uusi virka-asunto, ja rakennustöiden yhteydessä keskiaikaisen linnan yksityiskohdat hävitettiin. Vuonna 1851 samalle paikalle ryhdyttiin rakentamaan jälleen uutta virka-asuntoa, joka vuotta myöhemmin paloi Vaasan palossa.
Rakennustöiden aluksi linnan kumpua madallettiin useita metrejä. Sen seurauksena keskiaikaiset kulttuurikerrokset katosivat lopullisesti. Linnan paikalla on tätä nykyä enää muistomerkki vuodelta 1894.
Linnoitusten myöhempi käyttö ja muuttuminen on tuttua myös Oulun linnan ja Bomarsundin aihepiirissä. Korsholmassa ratkaisevaa oli kuitenkin juuri kummun madaltaminen: se vei mukanaan kerroksia, joita ei enää ollut jäljellä myöhempiä tutkimuksia varten.
Mitä linnakummulta löydettiin vuonna 2023?
Kun paikkaa tutkittiin vuonna 2023, selvisi, että linnakummulla on säilynyt metrin syvyydessä linnan perustamisen aikaista puuainesta, mäntyä, 1300-luvulta ja 1400-luvulta. Ei voida kuitenkaan päätellä, onko löytynyt linnan rakenne yhtä vanha kuin löytynyt puu vai onko rakentamisessa käytetty vanhaa puuta, kun linnaan on myöhemmin rakennettu uusia rakenteita.
Ottaen huomioon muut alueelta tehdyt löydöt vaikuttaa siltä, että rakenne on 1400-luvulta. Arkeologit siis lienevät päässeet kaivauksissa Korsholman linnan aikaiseen koskemattomaan löytökerrokseen tai sen pintaan. Puuaineksen yhteydestä löytyi myös ihmisen käsittelemää savea, jota oli käytetty hirsiperustuksien raaka-aineena.
Kaikki löydöt ja muut todisteet viittaavat löydön olevan varsinaisen rakennuksen perustuksen alla ollutta rakennetta. Paikalta löydettiin myös keskiaikaisia 1300-luvulle ajoittuvia ruukunpalasia.