Kuninkaantie – vanha postireitti Turusta Viipuriin

Missä Kuninkaantie kulkee?

Kuninkaantie on pitkä postireitti, jonka läntinen pää on Norjan Bergenissä Atlantin rannikolla. Sieltä yhteys jatkuu Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, Saaristomeren yli Turkuun ja edelleen Etelä-Suomen halki Viipuriin. Idässä reitti ulottuu Suomenlahden perukkaan Pietariin. Kyse ei siis ole pelkästään Suomessa kulkevasta tiestä, vaikka suomalaisessa matkailumarkkinoinnissa sen lähtöpaikaksi on vakiintunut Turku.

Suomen puolella Turun ja Viipurin välinen tie tunnetaan vanhastaan nimillä Suuri Rantatie ja Alinen Viipurintie. Turun ja Tukholman välistä osuutta puolestaan kutsutaan Suureksi Postitieksi. Nimet erottavat pitkän yhteyden eri osia toisistaan.

Kuninkaantie yhdisti Ruotsin suurvallan läntisiä ja itäisiä alueita. Sen kulkijoihin kuuluivat 1300-luvulta lähtien kuninkaat kuriireineen, piispat, porvarit, taiteilijat ja armeijat. Tien varteen syntyi kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita. Aatelissukujen kartanolinnoissa yöpyi sekä Ruotsin kuninkaita että Venäjän tsaareja. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Mistä Kuninkaantien nimi tulee?

Kuninkaantien nimi perustuu yleisnimeen kuninkaantie. Sillä tarkoitettiin kuninkaan vastuulla olleita teitä, ei vain tätä yhtä reittiä. Vanhan käytännön mukaan suurimpien teiden hoito kuului Ruotsin kuninkaan velvollisuuksiin. Nimen taustalla on siis teiden ylläpitoon liittynyt vastuu.

Kuninkaallinen päätös 8. tammikuuta 1735 määritteli, millaisia teitä tuli pitää kuninkaan- ja yleisinä maanteinä. Niihin kuuluivat maan halki tapuli- ja ylämaan kaupunkien välillä kulkevat tiet, jotka oli varustettu kestikievaritaloilla. Näiden teiden tuli olla vähintään kymmenen kyynärää leveitä.

Päätös koski myös uusia teitä. Niitä voitiin perustaa tarpeen mukaan asianomaisen kihlakunnanoikeuden suostumuksella ja lain mukaisesti, ja nekin tuli varustaa kestikievaritaloilla. Tien määrittelyyn liittyivät siten sekä kaupunkien väliset yhteydet että matkanteon palvelut. Kestikievarit kuuluivat yleisen maantien järjestelyihin: ne huolehtivat matkustajien majoittamisesta ja ylläpidosta sekä kuljetusten jatkumisesta seuraavaan majataloon.

Miten hollikyydit ja kestikievarit toimivat Kuninkaantiellä?

Kruunun vuonna 1734 perustama hollikyyditysjärjestelmä yhdisti valtakuntaa Kuninkaantien välityksellä. Majatalojen ja kestikievareiden tehtävänä oli tarjota majoitusta ja ylläpitoa sekä kuljettaa postia ja asiakkaita seuraavaan majataloon. Matka jatkui näin kievarista toiseen.

Kestikievareita tuli olla tien varsilla kahden peninkulman eli noin 20 kilometrin välein. Ne muodostivat verkoston, jossa yksittäisen majatalon tehtävät ulottuivat sen omaa pihaa kauemmaksi. Kun majatalon hevoset eivät riittäneet, maatilat velvoitettiin toimittamaan kievareihin miehiä ja hevosia.

Myös majoittamisesta oli määrätty laissa. Kaikki vieraat, jotka pystyivät maksamaan yöpymisensä, oli otettava vastaan. Talvella kestikievareiden käyttämät tiet merkittiin havuilla. Kyydityksen, majoituksen ja tien merkitsemisen järjestelyt kuuluivat saman matkareitin toimintaan.

Kun valtio lopetti majatalojen kestitysvaatimukset, majatalo-nimikkeestä luovuttiin yleisesti koko maassa. Tilalle tulivat matkustajakodit. Kuninkaantien varrella on edelleen toiminnassa olevia matkustajakoteja sekä kievarimuseoita, joissa voi poiketa. Reitin läntisellä osalla tällainen kohde on Hajalan kylässä sijaitseva Trömperin kestikievarimuseo. Vanhan tien varrella kestikievareita oli myös esimerkiksi Rungossa, Häntälässä ja Bembölessä.

Miten Kuninkaantie kulkee Turusta Karjaalle?

Turussa Kuninkaantie alkaa vanhan raatihuoneen nurkalta. Turku on sekä Suomen puoleisen matkailureitin lähtöpaikka että Saaristomereltä saapuvan postiyhteyden etappi. Kaupungista reitti jatkuu Karjakadun ja Karjatullin kautta kohti Piispanristiä, Tuorlaa ja Runkoa.

Turun ja Karjaan välisen reitin varrella on useita kirkkoja, kartanoita ja kestikievaripaikkoja. Piikkiön kirkko kuuluu vanhan tielinjauksen kohteisiin. Sieltä reitti jatkuu Makarlan ja Tammisillan kautta Paimioon, jossa se kulkee Vistan kylässä sijaitsevan Paimion kirkon ohitse. Myöhemmin vastaan tulevat Hajala, Rikala, Halikonjoki ja Halikon kirkko.

Reitti jatkuu Salon kautta Perniöön ja edelleen Latokartanon, Olsbölen ja Pohjan suuntaan. Pohjan kirkon jälkeen kuljetaan Pohjankurun ja Billnäsin kautta kohti Karjaata. Matkan varrelle sijoittuvat esimerkiksi Haarlan kartano ja kestikievari sekä Olsbölen kartano.

Karjaalta itään tie haarautuu Inkoon ja Siuntion kautta kulkeviin reitteihin. Eteläisen haaran varrella ovat Fagervikin ruukki ja Inkoon kirkko sekä Degerbyn kirkko. Pohjoinen haara kulkee Mustion ja Kirkniemen kartanon kautta Siuntioon. Siuntion jälkeen reittivaihtoehtoja on kaksi: toinen kulkee Sunnanvikin, toinen Sjundbyn linnan kautta. Reitit jatkuvat kohti Kirkkonummea.

Kulkeeko Kuninkaantie Helsingin kautta?

Keskiaikainen Kuninkaantie on Helsinkiä vanhempi, eikä alkuperäinen tielinjaus kulje Helsingin kautta. Pääkaupunkiseudulla tie seurasi pitkän matkan suunnilleen nykyisen Kehä III:n seutua Kirkkonummen Jorvaksesta Vantaan Hakkilaan. Kirkkonummen kautta kulkevaan reittiin kuuluvat muun muassa Överbyn kartano ja kestikievari, Ragvaldsin tila, kirkon seutu sekä Jorvas.

Jorvaksesta tie jatkui koilliseen Espoon kartanon ohi, Kauklahden ja Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Tien varrella ovat Espoon kartano ja Espoon tuomiokirkko. Bemböle oli vanha teiden risteyspaikka, ja sieltä erkani Helsinkiin johtava haara.

Helsingin perustamisen jälkeen Kuninkaantieltä rakennettiin kaksi kaupunkiin johtavaa haaratietä. Samalla Bembölen ja Hakkilan välinen vanha tie jäi Helsingin ohittavaksi sivutieksi. Helsingin porvarit toivoivat sen sulkemista 1680-luvulla, koska kaupungin kiertävien matkustajien katsottiin haittaavan kaupankäyntiä. Uusi sulkemisyritys tehtiin Kustaa III:n aikana vuonna 1772. Kumpikaan yritys ei täysin onnistunut, ja tie määrättiin yhä pidettäväksi kunnossa sotilaiden käyttöä varten.

Vantaan puolella vanhaa linjausta noudattavat Ainontie ja Martinkyläntien länsiosa. Reitti jatkui Vantaankosken ja Voutilan kautta Helsingin pitäjän kirkonkylään, Tikkurilaan ja Hakkilaan. Hakkilan risteyksessä on edelleen Malmarsin krouvi, joka rakennettiin kestikievariksi 1700-luvulla. Sieltä tie jatkui Kuninkaanmäen ja Sipoon kirkonkylän kautta Porvooseen.

Mistä näkee alkuperäisen Kuninkaantien tielinjauksen vielä tänään?

Alkuperäinen Suuri Rantatie on yhä osittain käytössä, mutta nykyiset valtatiet seuraavat sitä enää harvoissa kohdissa. Vanhan tien osuudet voivat nykyään olla seututeitä, yhdysteitä tai paikallisteitä. Joissakin paikoissa tielinjaus on katkaistu kokonaan.

Vanhan reitin säilyminen näkyy pääkaupunkiseudulla monella tavalla. Bembölestä Träskändan kartanolle johtava osuus on nykyisinkin nimeltään Kuninkaantie, mutta kartanon puistossa vanhan tien kohdalla kulkee vain kapea puistokäytävä. Martinlaakson tienoilla osa tiestä on jäänyt tonttien alle ja poistunut käytöstä.

Suuresta Rantatiestä on otettu museotieksi kaksi osuutta: Fagervikintie Inkoon Fagervikissä sekä Tallimäki–Virojoki-tie Haminan ja Virolahden välillä. Vanhan linjauksen museosiltoja ovat Halikon vanha silta, Espoon kartanon Sågbron silta, Savukosken silta ja Salmen silta.

Idempänä reittiin kuuluvat Sipoon kirkko ja Savijärven kartanon puistokujan risteys. Porvoossa tie kulkee kartanoiden ja Porvoonjoen kautta kirkon seudulle. Kirkon eteläpuolinen Kulmakuja suljettiin vuonna 1672, ja vuodesta 1777 reitti kulki Pappilantullin kautta kirkon pohjoispuolelta.

Eroaako matkailureitti alkuperäisestä Kuninkaantiestä?

Kuninkaantien matkailureittiä ei pidä kaikissa kohdissa samastaa alkuperäiseen Rantatiehen. Joillakin osuuksilla vanha tie on edelleen käytössä, mutta matkailuun on merkitty uudempi linjaus. Se voi olla peräisin jopa 1900-luvun lopulta. Syynä on se, ettei matkailuliikennettä voida ohjata yksityisteille.

Suomen matkailumarkkinoinnissa Kuninkaantie alkaa Turusta. Reittiä on merkitty ruskeilla kilvillä, joissa on ollut kultainen kruunu. Suuremmissa kilvissä on ollut myös teksti Kuninkaantie. Nämä opasteet ovat liittyneet matkailutiehen, jonka linjaus siis paikoin eroaa historiallisesta tiestä. Matkan varrella Raaseporissa voi vierailla myös keskiaikaisessa Pohjan kirkossa, joka tunnetaan myös Pyhän Marian kivikirkkona.

Kuninkaantie on matkailutienä rekisteröity tavaramerkki. Sen omistaja Uudenmaan liitto vastasi myös Kuninkaantie-kilvistä koko Turun ja Virolahden välisellä reitillä. Syksyllä 2016 liitto päätti poistattaa kaikki kilvet kustannussyistä. Vanhan tien säilyneet osuudet, matkailuun valitut linjaukset ja kruunukylteillä merkitty reitti eivät siten tarkoita kaikilta osin samaa asiaa.