Vuodenkierto ja perinteet

Loppiainen – joulun pyhäpäivien päätös ja itämaan tietäjien juhla

Lyhyesti

Loppiainen on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään 6. tammikuuta ja joka päättää joulun pyhäpäivät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Suomessa loppiainen on yleinen vapaapäivä.

  • kirkkovuosi
  • kansanperinne
  • 6. tammikuuta

Miten loppiaista vietetään läntisissä kirkoissa?

Luterilaisessa, katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa sekä muissa länsimaisissa kirkoissa loppiainen on itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Perinne muotoutui varhaisella keskiajalla, ja monissa maissa juhlaa nimitetäänkin kolmen kuninkaan juhlaksi. Loppiaispäivä on omistettu myös lähetystyölle.

Loppiainen ei Suomessa aina merkinnyt joulunajan loppua. Aikaisemmin joulunajan katsottiin jatkuvan Nuutin päivään 13. tammikuuta saakka, ja Nuutinpäivä päätti juhlakauden omalla tavallaan. Kansanperinne säilyi etenkin Satakunnassa, jossa lapset tekevät vielä nykyisinkin nuutipukkikierroksia ja käyvät keräämässä joulun pois. Sama perinne tunnetaan myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.

Miten teofaniaa vietetään ortodoksisessa kirkossa?

Ortodoksisessa kirkossa loppiaista eli teofaniaa vietetään Vapahtajan kasteen juhlana. Venäjällä juhla osuu nykyään 19. tammikuuta, koska Venäjän ortodoksinen kirkko käyttää yhä juliaanista kalenteria, jonka mukaan päivä on 6. tammikuuta.

Raamatun mukaan Jumala ilmestyi kolmiyhteisenä Jeesuksen kasteen yhteydessä: Jeesusta kastettaessa taivaasta kuului Isän ääni, ”Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mielistynyt”, ja Pyhä Henki ilmestyi kyyhkysen muodossa. Nimi epifania merkitsee valon juhlaa eli oikean uskon ja tiedon valkeuden antamista ihmisille. Teofania on yksi ortodoksisen kirkon kahdestatoista suuresta juhlasta.

Mikä on vedenpyhitys ja jordan-avantouinti?

Teofanian karjalankielinen nimitys on vieristä, sanasta risti. Silloin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan suuri vedenpyhitys: risti upotetaan kolme kertaa veteen ja rukoillaan, että Pyhä Henki pyhittäisi veden. Vihkiminen tapahtuu yleensä joen tai järven rannalla, jos se on mahdollista, ja se on muistutus Jeesuksen kasteesta.

Venäjällä ortodoksinen kirkko järjestää loppiaisena perinteisen kastautumisseremonian, johon osallistuu vuosittain miljoonia venäläisiä. Jäähän tehdään ristin muotoinen avanto nimeltä ”Jordan”, johon ihmiset kastautuvat päätä myöten kolme kertaa keskiyön aikaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Se muistuttaa Jeesuksen kastautumisesta Jordanjokeen. Avantoon laskeudutaan yleensä rappusia pitkin, ja lapsia kastettaessa vanhemmat voivat kastaa lapset käsistä kiinni pitäen.

Kansanuskon mukaan pyhällä vedellä on parantava vaikutus: veden uskotaan parantavan ja ehkäisevän sairauksia koko vuoden.

Milloin loppiaista vietetään Suomen kalenterissa?

Suomessa loppiainen on yleinen vapaapäivä, mutta sen paikka kalenterissa on ollut liikkeellä. Vuosina 1973–1991 loppiaista vietettiin työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta aina lauantaina, aikaisintaan 6. ja viimeistään 12. tammikuuta. Joissakin maissa loppiaista on puolestaan vietetty 1970-luvulta alkaen tammikuun ensimmäistä päivää seuraavana sunnuntaina.

Loppiainen on yksi kirkkovuoden käännekohdista samalla tavalla kuin Kynttilänpäivä tai pääsiäinen. Juhlan merkitys vaihtelee eri kirkkokunnissa, ja joulunajan perinteet ovat jatkuneet sen jälkeenkin – esimerkiksi joulutontun kaltaiset hahmot kuuluvat suomalaiseen joulunaikaan.