Savonlinnan historia Olavinlinnan viereltä kaupungiksi

Missä Savonlinna sijaitsee ja mitä sinne tunnetaan?

Savonlinna sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kaupunki tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan Oopperajuhlista. Naapurikuntia ovat Enonkoski, Heinävesi, Kitee, Liperi, Parikkala, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus.

Savonlinnan kaupunki sai alkunsa 1475 perustetun Olavinlinnan vierelle Kyrönsalmen länsirannalle syntyneestä asutuksesta. Sääminkiin kuulunut Olavinlinnan vierellä sijainnut Savonlinnan malmi korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Savonlinnan malmilla asuivat linnoituksessa työskentelevät käsityöläiset ja muu väestö, joka ei mahtunut asumaan linnassa.

Savonlinnan kaupungin perustamisasiakirja on hävinnyt ajan saatossa, mutta monista muista lähteistä on käynyt ilmi perustamisvuosi 1639. Kaupungille ei annettu perustamisen yhteydessä nimeä ja siitä käytettiin vaihtelevasti nimityksiä Savolax Nystad ja Nyslotts malm. Toinen nimitys viittasi suoraan linnan viereiseen malmiin.

Miten Savonlinnan ensimmäinen kaupunkiaika päättyi Ruotsin vallan aikana?

Savonlinnan ensimmäinen kaupunkiaika päättyi vuonna 1683, kun kaupunkioikeudet peruutettiin. Kaupungin maa-ala siirtyi Heikinpohjan ratsutilan omistukseen ja kaupungin asukkaita karkotettiin asunnoistaan. Kaupunkioikeuksien lakkauttamisen jälkeen väkiluku laski 100–150 henkilöön.

Isovihan ajan vuodesta 1714 vuoteen 1721 Olavinlinna ja Savonlinna olivat venäläisten alaisuudessa. Isonvihan jälkeen Savonlinna palasi Ruotsin vallan alle venäläisten poistuttua syksyllä 1721. Vuonna 1723 Savonlinnasta tuli Haminan tapulikaupungin alainen kauppapaikka.

Ruotsin valta Savonlinnassa päättyi pikkuvihaan 1742, jolloin venäläiset miehittivät Suomen. Savonlinnasta tuli uudestaan itsenäinen kaupunki vuonna 1784. Väliin jääneinä vuosina kaupunki oli ehtinyt menettää asemansa, maa-alueensa ja osan asukkaistaan.

Milloin ja miten Savonlinnaa on poltettu?

Vuonna 1656 ruptuurisodassa kaupungin kaikki talot poltettiin. Silloin tuhoutuivat muun muassa raatihuone, koulu, pappila ja mahdollisesti keskeneräinen uusi kirkko. Palo katkaisi varhaisen kaupunkiasutuksen kehityksen.

Vuonna 1714 isovihan aikana venäläisten saapuessa Olavinlinnan päällikkö antoi käskyn polttaa Savonlinnan rakennukset. Vuonna 1742 pikkuvihan alussa ruotsalaiset polttivat Savonlinnan ennen venäläisten tuloa. Heinäkuussa vuonna 1812 Savonlinnan suurpalossa tuhoutui 19 taloa.

Talvi- ja jatkosodan aikana kaupunki kärsi ajoittaisista pommituksista. Pahimmin vahingot kohdistuivat Savonlinnan tuomiokirkkoon, joka syttyi tuleen tammikuussa 1940 ja kärsi suurta tuhoa. Kirkko rakennettiin uudelleen vuonna 1948.

Miten Saimaan kanava ja rautatie vaikuttivat Savonlinnan kasvuun?

1800-luvulla Savonlinna kasvoi ja teollistui, asutus levisi Vääräsaaresta Talvisaarelle. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 ja rautatieyhteyden valmistuminen 1907 kasvattivat kaupunkia. Liikenneyhteydet yhdistivät kaupungin laajempaan liikenteeseen.

Saimaan kanava toi turisteja vuonna 1896 valmistuneeseen Olavin kylpylälaitokseen. Kylpylä liittyi suoraan kanavan mukanaan tuomaan matkustamiseen. Kaupunkikuvan suurimmat muutokset alkoivat toisen maailmansodan jälkeen, kun puutalot purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostaloja.

Mitkä kunnat on liitetty Savonlinnaan ja milloin?

Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Savonlinnaan yhdistettiin suurin osa sitä ympäröineestä Säämingin kunnasta. Samana vuonna valmistui myös Savonlinnan lentoasema. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kuntaliitokset muovasivat myös lähialueiden rajakuviin: vuonna 2005 muodostettiin nykyinen laajempi Parikkala yhdistämällä Parikkala, Saari ja Uukuniemi, mistä kertoo tarkemmin Parikkalan historia Simpelejärven ympärillä.

Kunnilta puuttui yhteinen kuntaraja, joka oli kuntajakolain edellytys kuntaliitoksen tekemiselle. Valtioneuvosto kuitenkin vahvisti osakuntaliitoksen Enonkosken kunnan pohjoisosasta 19. kesäkuuta 2008, jolla Savonlinnan kaupunkiin liitettiin 31,24 neliökilometrin kaistale yhteisen maarajan luomiseksi Savonlinnan ja Savonrannan välille.

Tätä ennen asiaa oli yritetty ratkaista Enonkoskella 27. helmikuuta 2008 pidetyssä käytävää koskevassa yhteiskokouksessa, joka päättyi hyvin laihoin tuloksin. Tästä huolimatta Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. maaliskuuta 2008 äänin 12–4, että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostetaan niin sanottua pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla se pelkästään Enonkosken kunnasta. Valtioneuvosto hyväksyi ratkaisun. Enonkoskelta saadun alueen pinta-ala on 31,24 neliökilometriä ja siellä asuu yksi asukas.

Maaliskuussa 2012 Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun valtuustot päättivät kuntien yhdistymisestä. Liitos toteutui vuonna 2013. Enonkoski liittyi mukaan vain seurakunnallisesti, ei kunnallisesti. Liitoksen tuloksena Enonkoski jäi alueeltaan kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi enklaaviksi. Vuoden 2026 alussa toteutuneen osakuntaliitoksen myötä Savonlinnalle vuonna 2009 annettu alue palautettiin takaisin osaksi Enonkoskea. Kerimäeltä Savonlinnaan liittyi muun muassa maailman suurin puukirkko, josta kertoo tarkemmin Kerimäen kirkon rakennustarina.