Siikalatvan historia: asutus, kirkot ja kuntaliitos

Mistä Siikalatvan kivikautinen asutus kertoo?

Siikalatvan alueella oli asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löytynyt Mulkuasta ja Piippolasta, ja eri puolilta kuntaa on löydetty kivikautisia esineitä. Seudun esihistorialliseen asutukseen viittaavat myös kirkkojen tapaiset kivilatomukset ja jättiläisten haudoiksi nimetyt kiviröykkiöt, joita on tavattu kunnan alueella useita.

Kansanuskon ja perimätiedon piiriin kuuluvat nimitykset kertovat siitä, mitä vanhoja kivirakennelmia on paikallisesti selitetty. Kivilatomusten ja kiviröykkiöiden rinnalla lähteen tiedot pysyvät kuitenkin löytöinä ja nimityksinä, eivät varmana kertomuksena niiden synnystä.

Vakinaisesti alue asutettiin vasta 1500-luvun puolivälissä. Siikajokivartta sisämaahan päin levinnyt asutus ulottui seudulle, ja samoihin aikoihin alueelle tuli uudisasukkaita myös Savosta. Savolaisten voimakkaan uudisasutuksen vuoksi aluetta ruvettiin kutsumaan Siikasavoksi. Suomalaisten tulo pakotti alueella olleen saamelaisasutuksen siirtymään pohjoisen suuntaan.

1500-luvun lopulla Pitkä viha ulottui Siikalatvan seuduille asti vienankarjalaisten hävitysretkinä. Pääasiassa itärajan tuntumassa käyty sota rajoitti alueen väestömäärän kehittymistä. Alueelle saapui 1700-luvun alussa Savosta ja Kainuusta Oulujärven takaa pakolaisia, jotka etsivät turvapaikkaa ryöstö- ja hävitysretkiä tekeviltä vienankarjalaisilta. Väestö sai toimeentulonsa pääasiassa kaski- ja vuoroviljelystä, ja taloissa oli runsaasti lampaita ja lehmiä.

Miten Siikalatvan pitäjät ja kirkollinen järjestys syntyivät?

Siikalatvan alue kuului aluksi hallinnollisesti Saloisten suurpitäjään. Siikajoki erotettiin 1689 itsenäiseksi pitäjäksi, ja Siikalatvan alue liitettiin tuolloin Siikajokeen. Pulkkila oli saanut jo kappeliseurakunnan oikeudet 1617. Rantsila pyrki itsenäiseksi seurakunnaksi 1600-luvun lopussa, mutta alueen katsottiin olevan tuolloin liian pieni omaksi seurakunnaksi.

Vuonna 1769 Piippolasta tuli Siikajoen alaisen Pulkkilan kappelin saarnahuonekunta. Vuonna 1845 Siikajoki jaettiin kahtia, jolloin muodostui Piippolan kirkkoherrakunta. Siihen kuuluivat Pulkkila ja Kestilä kappeleina. Kuntien ja seurakuntien myöhempi itsenäistyminen eteni eri tahtiin: Kestilä erotettiin Piippolasta 1867 ja itsenäinen seurakunta siitä tuli 1871, Piippola itsenäistyi Siikajoesta kunnaksi 1865, Pulkkilan kunta itsenäistyi 1867 ja seurakunta 1899, ja Rantsilan kunta perustettiin 1867 ennen omaa seurakuntaansa 1873.

Seurakunnallinen jako näkyi myös väkiluvuissa. Laajan Piippolan seurakunnan väkiluku oli vuonna 1860 noin 6 400 henkeä, joista varsinaiseen Piippolan alueella asui noin kolmannes. Kestilä itsenäistyi kirkollisesti 1871, Pulkkila 1907 ja Pyhäntä 1909. Aluemenetysten jälkeen Piippolan väkiluku oli 1910 enää 1904. Pulkkilan ensimmäinen kirkkoherra saatiin vasta 1907, vaikka seurakunta oli itsenäistynyt 1899.

Millaista Siikalatvan kirkkojen historia on?

Siikalatvan alueen ensimmäinen kirkkohuone rakennettiin noin 1620-luvulla Siikasavon silloiseen pääkylään Sipolaan. Tämä saarnahuone tuhoutui ilmeisesti jo seuraavalla vuosikymmenellä. Rantsilan ensimmäinen varsinainen kirkko rakennettiin 1671. Nykyinen Rantsilan kirkko valmistui vuonna 1785 pohjalaisen kirkonrakentajan Simo Jylkkä-Silvénin johdolla. Kirkko uusittiin 1907 Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan, ja se on peruskorjattu vuosina 1957–1958 ja 1983–1984.

Ensimmäinen Pulkkilan kirkko lienee rakennettu vuonna 1671. Toinen kirkko rakennettiin 1768–1769, ja se purettiin uuden kirkon tieltä; uusi rakennettiin vuosina 1908–1909. Piippolan kirkko rakennettiin myös Simo Jylkkä-Silvénin johdolla vuosina 1768–1770. Kestilään kirkko rakennettiin vasta vuosina 1854–1855.

Pulkkilan tärkein liikennereitti oli pitkään Savosta Ouluun johtanut tie, joka toi myös Suomen sodan alueelle. Revonlahden taistelun jälkeen Suomen kenttäarmeija eteni J.A. Sandelsin johdolla kohti etelää ja voitti 2. huhtikuuta 1808 Pulkkilan taistelussa eversti Obuhovin johtamat venäläiset.

Siikalatvan naapurikuntia ovat Haapavesi, Kajaani, Kärsämäki, Liminka, Muhos, Pyhäntä, Raahe, Siikajoki ja Vaala. Nämä naapuruussuhteet kehystävät aluetta, jonka oma hallinnollinen keskus on Pulkkilan kirkonkylä.

Miten Siikalatvan väestö on muuttunut ja mikä on vuoden 2009 kunta?

Kestilän asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa 2 640:een ja 1950-luvun 3 600:aan. Sen jälkeen väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa, jolloin väkiluku vakiintui 2 200 asukkaan tienoille. Vuonna 2008 kunnan väestömäärä oli laskenut 1 574:ään. Kestilän elinkeinoelämän kehittymistä hidastivat syrjäinen sijainti ja huonot liikenneyhteydet, ja teollisuustoiminta oli kunnassa vähäistä.

Piippolan asukasluku pysyi 1920-luvulta 1960-luvulle 2 100:n tienoilla. Tämän jälkeen väestö alkoi vähetä elinkeinorakenteen yksipuolisuuden vuoksi: vuonna 1970 asukkaita oli 1893, vuonna 1980 enää 1 510 ja vuonna 2008 väkiluku oli 1 251 asukasta. Pulkkilan väkiluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuolella: vuonna 1920 asukkaita oli 2 119 ja vuonna 1950 2 505. 1950-luvulla poismuutto käänsi asukasluvun laskuun, joka pysähtyi vasta 1970-luvun lopulla. Vuonna 1985 asukkaita oli 2 105, mutta väkiluku kääntyi uudelleen laskusuuntaan, ja vuonna 2008 kunnassa oli 1 569 asukasta.

Rantsilan asukasluku kasvoi 1920-luvulta 1950-luvulle tasaisesti, ja vuonna 1952 asukkaita oli 3 861. Vähenemisen kausi päättyi vasta 1980-luvun alussa; vuoden 1983 alussa kunnan asukasluku oli 2 474. Rantsilan asukasluku alkoi jälleen vähetä tasaisesti, ja vuonna 2008 asukkaita oli 2 001.

Vuonna 2006 Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän evankelis-luterilaiset seurakunnat yhdistyivät Siikalatvan seurakunnaksi, ja Rantsilan seurakunta liittyi yhdistyneeseen seurakuntaan vuonna 2008. Vuonna 2007 selvitettiin kuntaliitosta, joka olisi kattanut saman alueen; kunnassa olisi ollut noin 8 000 asukasta. Selvitys aloitettiin talvella 2007, ja mahdollinen yhdistyminen olisi tapahtunut 2009. Kesäkuun 2007 alussa Pyhännän kunta päätti irtautua liitossuunnitelmista, ja Pulkkilan kunnanvaltuusto hylkäsi liitosesityksen äänin 11–6 heinäkuussa 2007, kun loput kolme kuntaa olivat jo liitoksen kannalla.

Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnanvaltuustot hyväksyivät 25. helmikuuta 2008 uuden kuntaliitosesityksen. Rantsilassa esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 16–3, mutta muut valtuustot hyväksyivät esityksen yksimielisesti. Uusi kunta sai valtiolta yhdistymistukea 7,45 miljoonaa euroa. Siikalatva aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa neljän kunnan liittyessä yhdeksi kunnaksi. Toisin kuin Siikalatva, Siilinjärvi Pohjois-Savossa ei syntynyt kuntaliitoksesta, vaan se perustettiin vuonna 1925 kolmen kunnan sivukylistä.