Porvoon tuomiokirkko – 1400-luvun kivikirkko

Mistä Porvoon tuomiokirkon vanhimmat osat ovat peräisin?

Kirkon runkohuone oli alun perin hirsinen. Vuosien 1410 ja 1420 välillä sen ympärille rakennettiin kivinen runkohuone, jonka koko oli noin 11 x 24 metriä.

Tästä varhaisesta vaiheesta on jäljellä osia kahdessa seinässä. Ne muodostavat nykyisen kirkon luoteisnurkan. Seinässä on nähtävissä myös umpeen muurattu entinen sisäänkäyntiovi. Jo tämä aiempi kivikirkko oli mitä ilmeisimmin pyhitetty Neitsyt Marialle.

Runkohuonetta laajennettiin vuoden 1450 paikkeilla noin neljä metriä itään ja kuusi metriä etelään. Porvoon tuomiokirkko edustaa Suomessa 1400-luvun puolivälissä ilmestynyttä uutta rakennustapaa, jonka toi Pohjois-Saksasta Suomeen muuttanut arkkitehti Pernajan mestari. Samaan rakennusperinteeseen kuuluvat monien muiden ohella myös esimerkiksi Halikon kirkko ja Paraisten kirkko, joten Porvoon ratkaisuja voi verrata niiden yksityiskohtiin.

Minkä tyylinen Porvoon tuomiokirkko on?

Tyyliltään kirkko edustaa 1400-luvun myöhäisgotiikkaa. Rakennustapaa leimaavat erikoinen länsi- ja itäpäätyjen koristelu sekä omaperäinen, 28-jakoinen tähtiholvirakenne.

Porvoon tuomiokirkkoa pidetään yhtenä Suomen keskiajan ja koko historian merkittävimmistä rakennuksista. Keskiaikaisten kivikirkkojen joukossa se asettuu samaan ryhmään esimerkiksi Piikkiön kirkon kanssa, vaikka kunkin kirkon rakennusvaiheet ja holvirakenteet ovat omia kokonaisuuksiaan.

Kirkossa on 750 istumapaikkaa. Alttaritaulu Ehtoollinen on Auguste Joseph Desarnodin maalaama, ja se jäljittelee Leonardo da Vincin Viimeistä ehtoollista. Kirkossa on ollut urut jo 1600-luvulta lähtien. Nykyinen urkufasadi on Olof Schwanin rakentama vuodelta 1799, ja nykyiset urut rakensi Urkurakentamo Veikko Virtanen vuonna 1978. Äänikertoja on 44.

Miten Porvoon tuomiokirkosta tuli tuomiokirkko?

Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1723, kun Viipurin hiippakunta siirrettiin Porvooseen. Tasan 200 vuotta myöhemmin, vuonna 1923, siihenastinen Porvoon hiippakunta siirrettiin Tampereelle.

Uusi Porvoon hiippakunta on siitä asti käsittänyt rannikon ruotsinkieliset ja kaksikieliset ruotsienemmistöiset seurakunnat. Lisäksi kirkkoa käyttää Porvoon suomalainen seurakunta. Suomenkielisen seurakunnan kautta tuomiokirkko kuuluu myös Helsingin hiippakuntaan.

Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi runsaasti häitä, kastejuhlia ja hautajaisia. Kirkko on myös Porvoon suosituin matkailukohde. Porvoo on kasvanut kirkon ympärille, ja kirkkomäeltä avautuva näkymä kertoo yhä vanhan kaupunkikeskuksen rakenteesta.

Millaisia vaiheita Porvoon tuomiokirkolla on ollut historiassaan?

Porvoon tuomiokirkko poltettiin useasti 1500-luvulla, ja se pääsi rapistumaan pahasti. Vuonna 1508 tanskalaiset hävittivät kirkon. Vuosina 1571 ja 1590 kirkko poltettiin venäläisten hyökätessä.

1600-luvulla kirkko oli jälleen kunnostettu, mutta vuonna 1708 suuren Pohjan sodan aikana se jälleen poltettiin. Silloin rakennus tuhoutui täysin nokeentuneita seiniä, kuoriholvia ja pohjoislaivan holvia lukuun ottamatta. Holvit muurattiin uudelleen vuosina 1728–33, ja lehterit rakennettiin vuosina 1762–64.

Porvoon vuoden 1809 valtiopäivillä keisari Aleksanteri I otti tuomiokirkossa vastaan säätyjen uskollisuudenvalan sen jälkeen kun oli luvannut pitää voimassa Suomen vanhat lait. Porvoon valtiopäivät avattiin samassa kirkossa, ja siellä annettiin Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus. Jatkosota ulottui kirkkoon vuonna 1941, kun pommi putosi katon ja holvien läpi räjähtämättä.

Toukokuussa 2006 kirkon katto tuhoutui yöllisessä tuhopoltossa, mutta sisätilat kärsivät ainoastaan savu- ja vesivahinkoja. Kirkko otettiin korjaustöiden jälkeen uudelleen käyttöön vuonna 2008 ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Vuosina 1977–1978 kirkkoa oli entisöity Nils Erik Wickbergin ja Heikki Havaksen suunnitelmien pohjalta muun muassa siirtämällä alttaritaulu pois päätyseinältä ja palauttamalla lehterikaiteen ja saarnastuolin väri harmaanvihreäksi. Kirkon profiili lyötiin 2 euron erikoisrahaan, joka laskettiin liikkeelle vuonna 2009 Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Saman tapahtuman muistoksi julkaistiin myös kultainen 100 euron juhlaraha, jota koristaa sama kirkkoprofiili.