Pellonpekko: ohran ja oluen jumala kansanuskossa

Kuka oli Pellonpekko Agricolan jumalaluettelossa?

Pellonpekko eli Pekko kuuluu pakanallisiin jumaliin, jotka Mikael Agricola mainitsi karjalaisten jumalana. Agricolan epäjumalien luettelossa vuodelta 1551 nimi kirjoitettiin muodossa Pellonpecko. Luettelon säe kuuluu: ”Pellonpecko Ohran casvon soi”. Säkeessä jumalan tehtävä on selvä: ohran kasvu tulee häneltä.

Sigfridus Aronus Forsiuksen latinankielisessä runomuotoisessa versiossa Agricolan luettelosta nimi esiintyy muodossa Pellpeckus. Runon mukaan Pellpeckus kasvattaa pelloilla viljellyn ohran, ja hänen uskotaan olevan kansalle olutta tuottava jumala. Kansanuskon mukaan ohra ja olut kuuluvat siis samaan jumalhahmoon: pelto antaa viljan, ja viljasta valmistuu juoma.

Agricolan luettelon rinnalla säilynyt latinankielinen muoto osoittaa, miten sama perimätieto sai eri kieliasun. Suomenkielinen säe puhuu ohran kasvusta, latinankielinen runo lisää kansalle tuotetun oluen. Molemmissa Pellonpekko on pellon viljan ja juoman yhteydessä, ei erillinen tarina muiden tapahtumien joukossa.

Mitä Pekka, Pikka ja Pikki tarkoittavat kansanrunoissa?

Kansanrunoissa Pekka, Pikka tai Pikki mainitaan myytissä ensimmäisestä ohran kylvöstä ja oluen valmistuksesta. Tämä myytti esiintyy tavallisesti runon Päivölän pidot yhteydessä. Runossa Pikki kuvataan pienenä: ”Piennä Pikki huuhan raato, / Emon värttinän pituissa, / Ison polven korkunaissa”. Perimätieto sijoittaa hahmon matalaan maahan, hoikkiin salon syteliin ja matalaisiin maan alaisiin.

Runon jatkossa Pohjatuuli kasken poltti, Suvituuli suoritteli ja Koillinen kovin porotti. Sen jälkeen Ukko onni osran kylvi. Kansanuskon mukaan kylvö saa hyvän vuoden toivon: ”Annas onni osravuoen, / Jumala, teräkesäisen”. Oluen valmistus liittyy samaan jaksoon, sillä runossa laaditaan orjille olutta ja piioille pikarivettä.

Tässä runossa ohran alku ja oluen synty kuuluvat yhteen. Pikki on pieni hahmo, mutta hänen ympärillään ovat tuulet, kaski, kylvö ja juoma. Kansanrunon säkeet eivät selitä jumalaa opillisesti, vaan kertovat tapahtuman sarjana: maan alaisesta hahmosta siirrytään poltettuun kaskeen, sieltä ohraan ja lopulta olueen. Samaa aihepiiriä lähestyy myös Rongoteus, joka kuuluu Agricolan luettelon jumalnimiin.

Mitä sana pellonpekko tarkoittaa murteissa ja loitsuissa?

Aiheeseen liittyy suomen vanhoissa murteissa esiintyvä sana pellonpekko tai peltopekko. Sen merkitys on ”ohran, ohrajuoman haltija, pellonhaltija”. Sana sitoo hahmon sekä viljaan että juomaan ja samalla pellon haltijuuteen. Kansanuskon mukaan tällainen haltija kuului viljelyyn, ei vain jumalten luetteloon.

Pellonpekko mainitaan myös Siikasen loitsussa, joka lausuttiin silmään tai ihon alle juuttuneen vihneen poistamisen yhteydessä. Loitsu alkaa: ”Siikane sinun nimesi, / Riiher rikka, pellom Pekko, / Raiska raunijon takane”. Siinä vihneelle annetaan nimi ja paikka, ja sitä puhutellaan suoraan: ”Hyvä ol’ sinum männäkseś, / Mut paha o siellä ollakseś”. Edessä on synkkä salo ja takana lieto meri.

Loitsun yhteys pellon viljaan on konkreettinen: vihne on ohraan kuuluva osa, ja poistamisen sanat kutsuvat Pellonpekon nimellä. Vastaava haltija-ajattelu sopii myös suomalaisiin kodinhaltijoihin, joissa paikan ja tavaran haltijat saavat nimen. Vihneen poistamisen sanastoon liittyvä aihepiiri on lähellä myös Kihovauhkonen-sivun kansanuskon nimihahmoja.

Mikä on setukaisten Peko ja miten se liittyy ohraan?

Suomalaista Pellonpekkoa muistuttaa Viron setukaisten Peko, ”viljajumal”, jonka kuvaa kerrotaan säilytetyn viljalaarissa. Perimätiedon mukaan kuva sai paikkansa viljan säilytyspaikassa. Peko ei kuitenkaan ollut erityisesti ohran haltia, vaan yleisemmin viljan ja karjanhoidon jumala. Ero on selvä: suomalaisessa aineksessa ohran ja ohrajuoman haltija on keskeinen, setukaisten Peko koskee laajemmin viljaa ja karjanhoitoa.

Uno Harva oletti, että nimen Pekko ja Peko taustalla olisi vanha germaaninen ohraa merkinnyt lainasana beggwu, muinaisruotsin bjugg. Hänen käsityksensä mukaan Pellonpekko olisi ollut olennoitu ohra, kuten Panu oli olennoitu tuli. Tämä selitys palauttaa nimen viljaan itseensä: jumalhahmo olisi syntynyt ohran henkilöitymänä. Tulen henkilöitymän rinnalla aihepiiriä voi seurata myös Tulenväki-sivulta.

Martti Haavion teorian mukaan Pellonpekon taustalla olisi Pelto-Pietari eli apostoli Pietari. Nämä kaksi selitystä lähestyvät nimeä eri suunnista: toinen ohraa merkitsevästä lainasanasta, toinen kristillisestä nimestä. Kumpikaan ei muuta kansanrunojen ja loitsujen peruskuvaa, jossa Pellonpekko, Pekka, Pikka tai Pikki on ohran kasvun, ensimmäisen kylvön ja oluen valmistuksen yhteydessä.