Mikael Agricolan jumalaluettelo ja kansanusko

Mitä Mikael Agricolan jumalaluettelo kertoo hämäläisistä jumalista?

Agricolan mukaan hämäläiset kumarsivat monia epäjumalia, sekä miehet että naiset. Agricolan esipuheen säkeissä nämä nimet on asetettu riviin niin, että jokaisen yhteyteen liittyy jokin teko, vilja, metsä, vesi, sää tai talon meno. Luettelo ei selitä jumalia laajasti, vaan antaa niistä lyhyen, runollisen kuvauksen.

Tapio soi metsästä pyydykset, ja Ahti toi vedestä kaloja. Äinemöinen takoi virret, kun taas Rachkoi jakoi kuun mustaksi. Tapio liittyy siis metsän antimiin, ja Väinämöinen esiintyy säkeissä virsien tekijänä. Kansanuskon mukaan myös Liekkiö hallitsi ruohot, juuret ja puut sekä sen kaltaiset muut.

Ilmarinen teki rauhan ja ilman sekä vei matkamiehet edelle. Turisas antoi voiton sodasta, Cratti piti murheen tavarasta ja Tonttu hallitsi huoneen menoa. Tonttu mainitaan samassa säkeessä kuin Piru, joka villitsi monta. Capeet söivät kuun, ja Calevanpojat löivät niityt ja muut. Iku-Turso sopii tähän vanhaan nimistöön liittyvään aihepiiriin, vaikka säkeissä esiintyy Turisas.

Mitkä karjalaisten viljelyn jumalat ovat Agricolan jumalaluettelossa?

Agricolan mukaan karjalaisilla oli omat nimet, joita he rukoilivat. Rongoteus antoi rukiin, Pellonpecko soi ohran kasvun ja Wirancannos kaihtoi kauran. Säkeissä lisätään, että muutoin oltiin kaurasta paitsi. Egres loi herneet, pavut ja nauriit sekä toi kaalit, linat ja hamput. Köndös teki huhdat ja pellot, kun heidän epäuskonsa näki.

Luettelo kuvaa myös kevätkylvöön liittyvän juomatavan. Agricolan mukaan silloin, kun kevätkylvö kylvettiin, juotiin ukon malja. Siihen haettiin ukon vakka, ja niin juopui sekä piika että akka. Säkeiden mukaan siellä tehtiin paljon häpeää, kun sekä kuultiin että nähtiin. Rauni, Ukon nainen, härskyi, ja Ukoi pohjasti pärskyi jalosti. Se antoi ilman ja uuden tulon.

Käkri lisäsi karjan kasvun. Hiisi soi voiton metsäelimistä, ja Wedhen Eme vei kalat verkkoon. Nyrckes antoi oravat metsästä, Hittavanin toi jänikset pensaasta. Nämä säkeet kokoavat yhteen viljan, karjan, metsän ja veden. Kansanuskon kuvauksena ne kertovat, mihin arjen tarpeisiin rukoukset ja palvonta kohdistuivat.

Mitä Agricolan jumalaluettelo sanoo epäjumalista, uhreista ja kuolleista?

Esipuheen säkeissä kysytään, eikö se kansa ole vimmattu, joka näitä uskoo ja rukoo. Piru ja synti vetivät heitä, niin että he kumarsivat ja uskoivat näitä. Kuolleiden hautaan vietiin ruokaa, ja siellä valitettiin, parkuttiin ja itkettiin. Agricolan mukaan myös Menningeiset saivat uhrinsa, kun lesket huolivat ja naivat.

Palveltiin myös paljon muuta: kiviä, kantoja, tähtiä ja kuuta. Tämä kohta päättää luettelon laajaan mainintaan, jossa palvonnan kohteita ei enää luetella yksitellen. Kansanuskon ja perimätiedon näkökulmasta luettelo on siksi sekä nimilista että kuvaus tavoista, joita Agricola esipuheessaan kuvaa.

Mikael Agricola kirjoitti kahden kahdentoista jumalan luettelon esipuheeksi sanat: ”Epeiumalat monet tesse / muinen palueltin caucan ia lesse”. Runossa toistuu myös muoto ”Epejumalat monet tesse / muinen palveltin cauan ja lesse”. Nämä säkeet kehystävät luetteloa, joka alkaa hämäläisillä nimillä ja siirtyy sitten karjalaisten nimiin. Karjalaisista nimistä kiinnostuneelle luettelossa esiintyy myös Virankannos, jonka tehtäväksi kerrottiin kaurapellon viljavaksi tekeminen. Karjalaisiin nimiin kuuluu myös Rongoteus, joka Agricolan luettelossa antoi ruista. Karjalaisiin nimiin kuuluu myös Köndös, jonka Agricolan mukaan yhdistettiin huhtakaskeamiseen ja peltoihin, vaikka nimen tulkinta on jäänyt epävarmaksi. Luettelossa mainitaan lisäksi Rauni, jota on pidetty Ukko-ylijumalan puolisona, vaikka toisen tulkinnan mukaan nimi voisi viitata itse Ukko-ylijumalaan. Samasta kansanuskon aihepiiristä voi lukea myös Kiiran ja Painajaisen kohdalla, kun seuraan vanhojen uskomusten nimiä ja kertomuksia.