Turun linna – keskiajan puolustuksesta renessanssihoviksi

Miksi Turun linna rakennettiin Aurajoen suulle?

Turun linnan rakentaminen liittyi Ruotsin vallan vakiintumiseen Etelä-Suomessa. Kruunu tarvitsi linnoja sekä puolustukseen että hallinnon järjestämiseen. Aurajoen suulla sijainneelle luodolle alettiin 1280-luvulla rakentaa linnoitettua leiriä kuninkaan käskynhaltijalle ja kruunun sotilaille. Käskynhaltijan virka oli perustettu vuonna 1280, ja sen ensimmäinen haltija oli Carolus Gustavi.

Saari oli puolustuksen kannalta harkittu paikka. Vesi vaikeutti piirittämistä, ja linnasta voitiin valvoa Aurajoen laivaliikennettä. Samalla yhteydet Ruotsiin säilyivät meritse. Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista myös Viipurin linna perustettiin 1200-luvun lopulla. Hämeen linnankin perustaminen saattaa ajoittua samalle vuosisadalle.

Ylempänä joen varrella kauppapaikasta oli kasvanut Turun kaupunki. Piispanistuimen siirtäminen paikalle ja Turun tuomiokirkon rakentaminen vahvistivat sen asemaa. Linna suojasi tuomiokirkon ympärille kasvanutta kaupunkia, mutta sen tärkein tehtävä oli verojen kerääminen ja kuljettaminen Ruotsiin. Sotilaallisen ulkomuodon takana oli siis myös kruunun arkinen tarve järjestää hallinto ja verotus.

Miltä Turun linnan ensimmäinen leirikastelli näytti?

Ensimmäinen linna oli suorakaiteenmuotoinen leirikastelli, jonka pituus oli 65 metriä ja leveys 30 metriä. Jokaisella sivulla oli portti. Noin yhdeksän metriä korkeiden muurien sisällä sijaitsivat päällikön asuinrakennus ja kappeli, mutta sotilaat leiriytyivät taivasalla. Rakennusaineena käytettiin aluksi harmaakiveä, myöhemmin tiiltä. Yksityiskohtiin tuotiin kalkkikiveä Gotlannista.

Uudistaminen alkoi 1310-luvulla. Muureja ja torneja korotettiin, kolme porttia suljettiin ja kulku keskitettiin itäiseen porttitorniin. Linnapiha jaettiin välimuurilla kahteen osaan. Länsitornista tehtiin sydäntorni, jossa oli viisi asuinkerrosta ja ampumakerros. Sinne pääsi vain yhdestä ulko-ovesta, jonka kulkuyhteys voitiin hätätilanteessa tuhota.

Pohjois- ja eteläsivuille rakennetut siivet toivat linnaan yli 40 huonetta. Suuret ikkunat avautuivat sisäpihalle, kun taas ulkomuureissa oli vain ampuma-aukkoja. Huoneiden välillä liikuttiin pihan seinustoilla kulkevia puisia parvikäytäviä pitkin. Ne voitiin tuhota nopeasti hyökkäyksen aikana.

Pohjoissiiven palatsiosan alimmassa kerroksessa oli varasto, keskellä linnantupa ja ylimpänä asuintiloja. Yksi huone pidettiin valmiina kuninkaan mahdollista vierailua varten. Nykyään Nunnakappeliksi kutsuttuun kappeliin pääsivät myös muurien ulkopuolella asuneet ihmiset.

Millaista hovielämää Turun linnassa vietettiin keskiajalla?

Matias Kettilmundinpojan päällikkökaudella 1324–1326 linnassa vietettiin ritariajan hovielämää. Hän sisusti linnaa arvokkaasti ja järjesti juhlia. Hänen seurueeseensa kuului myös oma haukkametsästäjä. Varhaisten uudistusten esikuvina pidetään saksalaisia linnoja, joissa asuminen ja edustaminen saivat aiempaa enemmän tilaa puolustuksen rinnalla.

Vuosisadan puolivälin jälkeen Ruotsin valtataistelut ulottuivat Turkuun. Bo Joninpoika Grip vastusti kuninkaaksi nostettua Albrekt Mecklenburgilaista ja pyrki estämään tämän vallan kasvun Suomessa. Linna vaurioitui pahoin. Yli kahdeksan kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen se luovutettiin uudelle kuninkaalle vuonna 1365. Vaurioituneet osat rakennettiin uudelleen, ja vuosisadan lopulla Turun linna kuului Pohjoismaiden suurimpiin linnoihin.

1400-luvulla saleja holvattiin ja eteläsiipeen sijoitettiin keittiö sekä leivintupa. Juhlia varten rakennettiin Iso linnantupa. Sten Sture vanhemman aikana toteutettiin keskiajan laajimmat rakennustyöt: muureja ja itätornia korotettiin, puolustusta vahvistettiin ja linnaan rakennettiin nykyään Sturen kirkkona tunnettu katolinen kirkko.

Linnassa vierailivat myös Kalmarin unionin kuninkaat Eerik Pommerilainen ja Kristian I. Samaan vuosisataan ajoittuu päälinnan ulkopuolisen esilinnan rakentamisen alku.

Miten Kustaa Vaasa kunnostutti Turun linnaa?

1500-luvulla Turun linnaa piiritettiin kuudesti. Kustaa Vaasan aloittamien Ruotsin vapaussotien aikana siitä käytiin katkeria taisteluita. Kun Ruotsi irtautui Kalmarin unionista vuonna 1523, keskiaikainen sotilaslinna oli jo vanhentunut. Kustaa Vaasa ei pitänyt sen asuintiloja miellyttävinä. Vuonna 1556 hän kirjoitti linnan raihnaisista taloista ja huoneista. Ikkunoissa oli pergamenttiruudut ja tulisijat olivat kuluneet loppuun.

Linnan sijainti oli silti tärkeä, ja kuningas määräsi sen laajoihin korjauksiin. Ahtaita kulkuyhteyksiä korvattiin porrastorneilla. Pieni porrastorni valmistui vuonna 1550 ja iso vuonna 1558. Samana vuonna päälinnan itäisen sisäänkäynnin laskusillan tilalle rakennettiin porrashuone.

Maankohoaminen oli liittänyt linnan mantereeseen. Puolustus siirtyi vähitellen päälinnasta esilinnaan ja maavallituksille, jolloin päälinnaa voitiin muuttaa renessanssityyliseksi asuinpalatsiksi. Sinne rakennettiin kokonaan uusi ylin kerros.

Esilinna sai lopullisen muotonsa vuosina 1576–1588. Siitä muodostui neliömäinen rakennusryhmä, jossa oli viisikulmainen, kuusikulmainen ja nelikulmainen torni sekä itäisessä kulmauksessa pyöreä tykkitorni. Päälinnan ja esilinnan tehtävät eriytyivät: asuminen ja edustaminen korostuivat toisessa, puolustus toisessa.

Millaisen hovin Juhana-herttua piti Turun linnassa?

Kustaa Vaasa nimitti poikansa Juhanan Suomen herttuaksi vuonna 1556. Myöhempi kuningas Juhana III asui Turun linnassa vuosina 1556–1563. Hänen aikanaan keskiaikaisesta puolustuslinnasta muotoutui renessanssipalatsi ja vallanpitäjien edustusasunto. Rakennustöiden esikuvia haettiin saksalaisista, espanjalaisista ja puolalaisista palatseista.

Jouluaattona 1562 Juhana toi linnaan puolisonsa Katarina Jagellonican, Puolan kuninkaan tyttären. Hänen mukanaan saapui jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja ja seinätapetteja eli gobeliineja. Myötäjäisiin kuului myös haarukoita, joita Suomessa ei ollut nähty tätä ennen. Katarinalla oli oma henkilökuntansa kamaripalvelijoineen, hovipoikineen ja räätäleineen.

Linnassa työskenteli 600 ihmistä, joista suurin osa oli naisia. Hovissa järjestettiin loisteliaita juhlia, ja läheisellä Ruissalon saarella pidettiin turnajaisia. Keskiaikaisen kuninkaansalin holvit vaihdettiin renessanssityyliseen tasakattoon. Salista tehtiin henkivartijoiden tupa, kun hoville rakennettiin uusi kerros.

Turun linnan herttuahovi oli ainoa esimerkki Suomessa vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä. Sen näyttävyys rakentui uusien salien lisäksi tekstiileistä, vaatetuksesta, palveluskunnasta ja juhlista. Hovin aika jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä Juhanan ja hänen veljensä väliset poliittiset ristiriidat kärjistyivät avoimeksi konfliktiksi.

Miten Turun linnan herttuahovi päättyi?

Kustaa Vaasan jälkeen kuninkaaksi noussut Eerik XIV ajautui riitaan nuoremman veljensä Juhanan kanssa. Ruotsi oli sodassa Puolaa vastaan samaan aikaan, kun Juhana solmi avioliiton Katarina Jagellonican kanssa. Kesällä 1563 kuninkaan joukot piirittivät Turun linnaa kolmen kuukauden ajan. Linna antautui elokuussa, ja herttuapari vangittiin. Samalla Turun renessanssihovi päättyi.

Myöhemmin veljesten osat vaihtuivat. Juhana nousi kuninkaaksi aateliston vallankaappauksen seurauksena, ja Eerik sekä hänen puolisonsa Kaarina Maununtytär syöstiin vallasta. Heitä pidettiin Turun linnassa vankeina vuosina 1570–1571.

Aluksi vankien olot olivat verraten vapaat. Heillä oli palvelijoita, ja he saivat kulkea linnan huoneissa. Tilanne muuttui, kun Eerikin salainen kirjeenvaihto Venäjän tsaarin Iivana Julman kanssa paljastui. Eerik erotettiin puolisostaan ja lapsistaan ja suljettiin esilinnan kuusikulmaiseen torniin.

Linnan historiaan mahtui siten lyhyen ajan sisällä sekä hallitsijaperheen edustuselämää että saman suvun jäsenten vankeutta. Vuonna 1580 linnan käskynhaltijaksi nimitettiin Julius Gyllenhielm, Juhanan ja tämän herttua-ajan rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären poika.

Miten Turun linna on päätynyt museoksi?

Turun linna on palvellut hallintolinnan ja herttuapalatsin lisäksi Suomen kenraalikuvernöörin virka-asuntona ja vankilana. Museokäyttö alkoi 1800-luvun lopulla. Linnan säilyminen ei kuitenkaan ollut itsestään selvää: Neuvostoliiton ilmavoimien pommitus vaurioitti sitä pahoin kesällä 1941. Toisen maailmansodan jälkeen rakennuksessa tehtiin laajoja korjaus- ja restaurointitöitä.

Nykyään linna kuuluu Suomen tärkeimpiin rakennushistoriallisiin muistomerkkeihin. Museovirasto on määritellyt sen yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Suomen linnoitushistoriasta kertovat myös muut kohteet, kuten 1750-luvulla rakentamisen aloitettu Viaporin kuivatelakka Helsingin Suomenlinnassa, joka on Suomen vanhin kuivatelakka. Näyttelytoiminnasta ja yleisötyöstä vastaa Turun kaupunginmuseo.

Linnalla on myös muuta käyttöä. Turun linnan kirkko on suosittu vihkipaikka, ja renessanssisaleja vuokrataan juhliin. Esilinnan kahvilaravintolassa järjestetään muun muassa keskiaikaisia rahvaanpitoja. Nykyisessä käytössä rinnakkain ovat siten museo, kirkko ja juhlatilat. Rakennuksen eri osat kertovat sen muuttuneista tehtävistä: keskiaikaisesta puolustuksesta, kruunun hallinnosta, hovielämästä ja myöhemmästä museokäytöstä.